Ihmiset & kulttuuri

Jyrki Katainen oikaisee avohakkuupuheitaan: "Kyseessä oli osin huumoria, mutta vitsi ei mennyt läpi"

Sitran yliasiamies ei haikaile paluuta päivänpolitiikkaan.
Jarkko Sirkiä
Jyrki Katainen aikoo juhlia 50-vuotissyntymäpäivää pienessä piirissä perheen ja kavereiden kanssa. Sitran yliasiamies pyöräilee ja hiihtää mielellään kotinsa lähellä Espoon keskuspuistossa. Kävelylenkillä on usein mukana Sisu-koira, käyttölinjainen cockerspanieli.

Jyrki Katainen saapuu tapaamiseen Espoon keskuspuistoon Sisu-koiransa kanssa. 50 vuotta torstaina täyttävä Sitran yliasiamies tunnetaan innokkaana metsästäjänä.

2-vuotias cockerspanieli Sisu teki vastikään ensimmäisen sorsanoudon MTK:n säätiön Kettulan tilalla. Katainen oli Suomusjärvellä MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan vieraana.

Ensin on palattava Kataisen vuodentakaiseen MT:n haastatteluun. Sitran yliasiamiehen vastustava kannanotto avohakkuisiin tyrmistytti laajasti metsänomistajia. Katainen kertoo, että hänen tarkoituksensa oli kritisoida lähinnä Pohjois-Suomessa metsiin hakattuja suuria aukkoja, joiden yli kanalinnut lentävät ja joiden perässä pitää sitten metsästäjän kulkea.

"Kyseessä oli osin huumoria, mutta vitsi ei mennyt läpi. Jospa se nyt tässä kuittaantuisi. En aja avohakkuukieltoa. Päätehakkuut ovat osa metsänhoidon kokonaiskaarta, ja ne sopivat joillekin alueille ja tietyn kokoisena. Jatkuvapeitteinen kasvatus sopii taas toisille alueille", Katainen sanoo.

Sitran yliasiamies ei halua tuijottaa mustavalkoisesti pelkästään metsän hakkuumenetelmää. Olennaisempaa on se, mikä menetelmä on kokonaisuudessaan paras luonnon monimuotoisuuden, talouden ja ihmisten kannalta.

"Pääasia on, että puuta kasvaa enemmän kuin sitä hakataan, ja luonnon monimuotoisuus lisääntyy. Samalla saamme biomassaa korvaamaan fossiilisia raaka-aineita, talous kasvaa ja kauppa käy."

Kataista häiritsee identiteettipolitiikka koko ilmastokeskustelussa. Maa- ja metsätalous ovat avainasemassa, jotta Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden.

Ilmastonmuutos on uhka luonnon monimuotoisuudelle ja se saattaa olla myös hallitsemattoman maahanmuuton lähde. Isoa kysymystä ei ratkaista vastakkainasettelulla, Katainen painottaa. Sitra oli mukana esimerkiksi Uudistavan viljelyn projektissa, jossa yli sata tilaa kokeili uudenlaisia viljelykeinoja.

"Tämä ei ole rakettitiedettä. Minulla on ilo tuntea iso määrä erityisesti nuoremman sukupolven viljelijöitä. He ovat uskomattomia pellepelottomia ja aikaansa seuraavia uudistajia. Monia heistä harmittaa ainoastaan tämä syyllistävä ilmapiiri, missä viljelijät nähdään ongelmana."

Ruoanlaitto on tärkeä harrastus Kataiselle. Hän pitää erityisesti riistaruuasta kuten sorsasta ja kanalinnuista. Punaisesta lihasta eniten kuluu peuraa. Sitran yliasiamies on pyrkinyt lisäämään kasvisproteiinien käyttöä. Hän kehuu esimerkiksi kotimaista härkäpapua.

"Henkilökohtaiset valinnat ovat ehdottoman tärkeitä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, sillä jokainen syö päivittäin."

Yhteiset ruokahetket olivat tärkeitä jo lapsuudessa Siilinjärvellä. Jyrki oli ainoa lapsi ja perhe kokoontui perjantai-iltaisin laittamaan yhdessä ruokaa ja keskustelemaan viikon puheenaiheista.

Nykyäänkin Jyrki ja Mervi Kataisen perheessäkin kokoonnutaan hyvän ruuan äärelle viikonloppuna. Teini-ikäiset tyttäret ovat kiinnostuneita maailman menosta, ja puheenaiheet vaihtelevat Venäjän tilanteesta arkisiin kuulumisiin.

Kataisen lapsuudenperheen arvomaailma oli kokoomuslainen, siihen kuului isänmaallisuus sekä työn ja yrittäjyyden arvostus. Isä toimi lentokonemekaanikkona ja äiti kunnanjohtajan sihteerinä. Kokoomusnuoriin Katainen liittyi jo lukiossa.

"Hermostuin Savon Sanomien uutisointiin Harri Holkerin (kok.) hallituksesta. Lehti tunnusti silloin keskustan värejä ja minusta se pieksäminen oli kohtuutonta."

Päätös kansanedustajaehdokkaaksi lähtemisestä vuoden 1999 vaaleihin syntyi Britanniassa, jossa Katainen oli Lontoon suurlähetystön harjoittelijana. Jyrki oli ajatellut jättää politiikan ja hakeutui kansainvälisiin tehtäviin. Suunnitelma muuttui, kun Lontooseen vieraaksi saapui tuttu kuopiolainen kokoomusvaikuttaja.

"Tapasimme pubissa. Hän oli toisen rouvan kanssa päättänyt, että lähden ehdokkaaksi vuoden 1999 vaaleissa. Terttu antoi kaksi vaihtoehtoa: Lähdet tai itket ja lähdet ehdolle. Myönteinen päätös kypsyi nopeasti", Katainen hymyilee.

Jarkko Sirkiä
Kataista häiritsee identiteettipolitiikka koko ilmastokeskustelussa. Maa- ja metsätalous ovat avainasemassa, jotta Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden.

Katainen valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi 2004. Mediassa kolmekymppistä poliitikkoa pilkattiin pojanklopiksi, joka madaltaa tietoisesti ääntään kuulostaakseen ikäistään vanhemmalta.

"Minulla oli luonnostaan matala ääni, se periytyy isältäni. Otin tietoisia riskejä. Puhuin esimerkiksi luovasta taloudesta. Esittelin sitä Ylen taloustoimitukselle ja he naureskelivat, että onko tämä sama asia kuin luova kirjanpito."

Kokoomusta pidettiin varakkaiden eiralaisten etujärjestönä, mikä häiritsi työntekijäperheessä kasvanutta Kataista. Hän reivasi puheenjohtajana kokoomuksesta keskusta-oikeistolaisen puolueen, jossa korostuivat sivistys, kansainvälisyys, talouskonservatiivisuus ja sosiaaliliberalismi.

Kovin paikka politiikkavuosina osui lokakuuhun 2008, kun Jyrki Katainen toimi valtiovarainministerinä finanssikriisin myllerryksessä. Hän ja valtiosihteeri Raimo Sailas pohtivat 10. lokakuuta puhelimessa, voivatko pankit kaatua Suomessakin. Silloin Katainen tunsi pelkoa.

Viikonlopun aikana euroalueen ja Yhdysvaltain yhteisoperaatiossa hallitukset riensivät hätiin ja päättivät turvata pankkien rahoituksen. Kuilun reunalta selvittiin.

Koronapandemiasta on päästy kuiville vähillä vaurioilla, erityisesti Katainen kiittelee päätöstä EU:n elpymispaketista. Hän ymmärtää hallituksen koronaelvytyksen. Entinen pääministeri kuitenkin ihmettelee, miksi samaan aikaan paisutetaan muitakin julkisia menoja.

"Mitäpä jos seuraavaan kolmeen vuoteen ei lisättäisi menoja muualle kuin tutkimukseen. Sitten tehtäisiin kasvun edellytyksiä lisääviä uudistuksia. Julkiset menot pysyisivät kurissa ja talouskasvu hoitaisi osan velasta", Katainen ehdottaa.

50 vuotta täyttävä Sitran yliasiamies Jyrki Katainen on saavuttanut Suomen politiikassa lähes kaiken. Hän pääsi vielä EU-komission varapuheenjohtajaksi.

"Iloitsen, että olen saanut tehdä politiikassa monenlaisia asioita. Se on ollut elämäntapani ja intohimoni."

Nyt Katainen elää ensimmäistä kertaa aikuisiällä normaalia poliitikkovapaata elämää. Suojaus on alkanut laskea.

"Enää ei tarvitse joka hetki miettiä jokaista sanaa ja mistä tulee hyökkäyksiä seuraavaksi."

Poliitikkouralla uhkaavia tilanteita oli jonkin verran. Esimerkiksi kun Katainen oli pääministerinä, hänen ja Ranskan presidentin päästä luvattiin maksaa palkkiona bitcoinissa 20 000 euroa.

Jyrki Katainen on pitänyt yllä kansainväliset kontaktinsa. Hän seuraa likeltä Euroopan Unionin kehitystä sekä Kiinan, EU:n ja Yhdysvaltojen suhteita.

"Työ Sitrassa on tosi inspiroivaa, innostavaa ja vapausasteita sisältävää. Siksi en haikaile paluuta takaisin politiikkaan."

Lue lisää:

Jyrki Katainen ei lähde kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi – "Minulla ei ole palavaa halua tulla valituksi"

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen: Avohakkuissa ei järkeä – Sitra nosti strategiansa kärkeen luonnon monimuotoisuuden

Metsänomistajat tyrmistyivät: Yliasiamies Jyrki Kataisen avohakkuita vastustava kannanotto sai Metsäteollisuuden kyseenalaistamaan Sitran uskottavuuden

Verkkouutiset: Petteri Orpo ottaa pesäeroa Jyrki Kataisen avohakkuupuheisiin – "Entisenä maa- ja metsätalousministerinä olen seurannut ihmeissäni keskustelua kokoomuksen metsäpolitiikan linjasta"

Jarkko Sirkiä
Jyrki Katainen elää ensimmäistä kertaa aikuisiällä normaalia poliitikkovapaata elämää. Hän kertoo, että suojaus on alkanut laskea.

Jyrki Katainen

  • Sitran yliasiamies Jyrki Katainen on syntynyt Siilinjärvellä vuonna 1971.
  • Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta 1998. Siilinjärven kunnanvaltuuston jäsen vuosina 1993–2010. Pohjois-Savon liiton hallituksessa 1997–2000
  • Kansallisen kokoomuksen puheenjohtaja 2004–2014. Euroopan kansanpuolueen (EPP), varapuheenjohtaja 2006–2012. Valtiovarainministeri 2007–2011 Vanhasen toisessa ja Kiviniemen hallituksessa. Pääministeri 2011–2014. Kokoomuksen kansanedustaja 1999–2014. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja 2003–2007.
  • Toimi 2014–2019 Euroopan komission varapuheenjohtajana vastuullaan EU:n työllisyys, kasvu, investoinnit ja kilpailukyky. Sitran yliasiamies vuodesta 2020 lähtien. Tehtävä on määräaikainen ja kestää viisi vuotta.
  • Vapaa-aikaa Katainen käyttää liikuntaan yksin ja perheen kanssa. Ohjelmaan kuuluvat mm. tennis, lenkkeily ja koiran ulkoilutus. Myös metsästys ja kokkailu perheelle ja kavereille ovat tärkeitä harrastuksia.
  • Perheeseen kuuluvat vaimo Mervi Katainen, kaksi tytärtä ja käyttölinjainen cockerspanieli Sisu. Asuu perheineen Espoossa ja mökkeilee Päijät-Hämeessä.
Lue lisää

MT-gallup: Lähes 27 prosenttia suomalaisista tahtoisi Sanna Marinin myös seuraavan hallituksen pääministeriksi, mutta vielä useampi miettii yhä kantaansa

Punamultaa tarjolla myös oppositioon

Jyrki Katainen ei lähde kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi – "Minulla ei ole palavaa halua tulla valituksi"

Yksityistä vai yhteis­kunnallista infraa?