Ihmiset & kulttuuri

Korkeakulttuurin jukeboksista suomalaisuuden lippulaivaksi: Finlandia-taloa on 50 vuoden aikana sekä rakastettu että parjattu

2. joulukuuta on kulunut puoli vuosisataa siitä, kun Finlandia-talo avattiin kongressi- kuin konserttitaloksi. Tammikuussa alkavan peruskorjauksen ajan sitä tuuraa puurakenteinen Pikku-Finlandia.
Kari Salonen
50-vuotias Finlandia-talo on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia rakennuksia. Sen eteen valmistunut Pikku-Finlandia toimii kokous- ja juhlatilana päärakennuksen peruskorjauksen ajan.

Yksi suomalaisuuden lippulaivoista, Finlandia-talo, täyttää näinä päivinä 50 vuotta. Aikanaan kiistellystä kongressi- ja konserttitalosta on tullut yksi tunnetuimpia suomalaisrakennuksia maailmalla.

Vuoden 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen (ETYK) jälkeen rakennus on toiminut useiden kansainvälisten huipputapaamisten pitopaikkana.

Kun esimerkiksi vuodenvaihteen juhlavalaistuksia näytetään pitkin maailmaa, se edustaa Suomea Sydneyn oopperatalon ja Lontoon Covent Gardenissa sijaitsevan kuninkaallisen oopperatalon tavoin.

Helsingin kaupungin edelleen omistama Finlandia-talo on toiminut erillisenä yhtiönään 15 vuotta.

Musiikkitalon valmistuttua kymmenen vuotta sitten julkisuudessa nähtiin kommentteja, että mihin Finlandia-taloa enää tarvitaan, tuolloin toimitusjohtajana aloittanut Johanna Tolonen toteaa.

Sen vakituiset vuokralaiset Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri siirsivät toimintansa naapuriin.

Tolonen painottaa, ettei Finlandia-talo ole nojannut koskaan vain klassiseen musiikkiin. Sen todisteeksi yhtiö kolminkertaisti liikevaihtonsa vuonna 2019 ennen musiikkitaloa edeltävään aikaan.

Paikka on suosittu erilaisten kokousten ja kongressien areenana. Tolosen aikana vaativin on ollut Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien kokous kesäkuussa 2018. Kahden viikon varoitusajalla talo muuttui kansainväliseksi mediakeskukseksi.

Samana vuonna talo valittiin maailman parhaimmaksi tapahtumajärjestäjäksi.

Finlandia-talossa on myös monia vuosittaisia, jo perinteiksi muodostuneita tapahtumia. Yksi niistä on Tolosen mukaan Helsingin pormestarin ja lasten itsenäisyyspäivän juhla, joka aloitettiin Eeva-Riitta Siitosen aikana.

Korona katkaisi tämänkin odotetun perinteen.

Ensio Ilmonen
Finlandia-talo oli ainoa Alvar Aallon vuoden 1964 keskustasuunnitelman rakennuksista, jonka hän itse suunnitteli. Ajatus kulttuurirakennusten ketjusta Töölönlahden varteen kuitenkin toteutui melko pitkälle.

Finlandia-talo avattiin 2. joulukuuta 1971 1 700 kutsuvieraan läsnä ollessa. Konserttitaloa oli Helsinkiin kaivattu vuosikymmeniä, sillä Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri olivat toimineet koko ajan ilman pysyviä harjoitus- ja esiintymistiloja.

Poliittinen tahto rakentamiseen löytyi Helsingin kaupunginvaltuuston tehtyä sisäiset kaupat, että Töölönlahden itäpuolelle valmistuu ensin kansankulttuurille Helsingin kaupunginteatteri ja sen jälkeen länsirannalle "korkeakulttuuria" varten Finlandia-talo.

Arkkitehti Alvar Aallon viimeisiin kuulunut työ sai valmistuttuaan paljon arvostelua. Sitä kutsuttiin korkeakulttuurin jukeboksiksi ja arkkitehtivallan kerskarakennukseksi.

Kritiikki oli sikäli oikeutettua, että samaan aikaan valtion ja pääkaupungin rahoille oli paljon käyttöä. Elettiin pääkaupungin lähiöiden nopeaa kasvun ja maaseudun tyhjentymisen aikaa. Peruskoulua uudistettiin ja kansankulttuuriinkin alettiin panostaa.

Arvostelua saivat myös ulkomailta hankittu arvokas italialainen marmori sekä akustiikan puutteet.

Ulkomailla Aallon rakennus herätti jo tuolloin paljon ihailua.

Kari Salonen
Valkoinen marmori ja musta graniitti ovat herättäneet ihastelua, mutta marmorin korvaamisesta käytiin myös 1990-luvulla kymmenvuotinen kiista. Nyt kun talo menee peruskorjaukseen, pinta vaihdetaan – jälleen marmoriin, koska rakennus on suojeltu.

Rakennus on käynyt läpi useita kunnostuksia ja laajennuksia. Akustiikkaa on korjattu. Kongressisiipi valmistui vuonna 1975 ja vuonna 2011 tuli uusi laajennus

Ulkoseinien heikosti kosteita talvia kestänyt marmori aiheutti kymmenen vuoden kiistelyn. Rakennus julistettiin suojelukohteeksi ja marmorit uusittiin 1990-luvulla.

Tammikuussa rakennuksessa alkaa 2,5-vuotinen perusparannus.

Finlandia-talo jäi ainoaksi Alvar Aallon keskustasuunnitelman rakennukseksi, jonka hän itse suunnitteli.

"Ajatus kulttuuritalojen helminauhasta toteutui kuitenkin muiden suunnittelijoiden kautta: Oopperatalo, nykytaiteen museo Kiasma, Musiikkitalo ja Oodi", Johanna Tolonen muistuttaa.

Lari Lievonen
Kestävän kehityksen WCEF-kokous on yksi viime vuosien kansainvälisistä konferensseista ennen korona-aikaa.

Finlandia-talo kulkee nykyaikaisen vastuullisen tapahtumatuotannon kärjessä. Tehtävää riittää, sillä korona kuritti tapahtumaa-alaa matkailun tavoin rankimmin eikä alan menetyksiä ole täysin tunnustettu.

"Tapahtumateollisuus on hyvin työllistävä ala. Sitä ei ole vieläkään ihan ymmärretty tässä koronan aikana", Johanna Tolonen toteaa.

Vakituinen henkilöstö on nyt 27, missä on mukana omaan hoitoon siirtynyt ravintolatoiminta.

"Kun puhutaan normaaliajan toiminnasta, meitä on satakunta. Siinä ovat mukana siivous-, vartiointi-, kiinteistö- ja aulapalvelut."

Tämän päälle tapahtumiin liittyy usein paljon somistamista sekä erikoistekniikkaa.

Aallon tila- ja materiaaliratkaisut ovat Johanna Tolosen mukaan tuoneet rakennukseen muunneltavuutta, jonka ansiosta talo sopii moneen ja on muokattavissa tapahtumien ja asiakkaiden toiveiden mukaan.

Samaa edustaa myös Pikku-Finlandia, joka on valmistunut päärakennuksen remontin ajaksi korvaavaksi tilaksi. Siinä voidaan järjestää enimmillään 800–1 000 hengen tilaisuuksia.

Finlandia-talon väistötila rakennetaan uudelleensiirrettävistä puumoduuleista – hankkeeseen varattu liki 10 miljoonaa euroa

Puusta ja lasista valmistettu rakennus edustaa suomalaista modernia rakentamista. "Siihen on valittu 95 upeaa, oksallista mäntyrunkoa loviisalaisesta metsästä ja myöhemmin se voidaan haluttaessa siirtää toiselle paikalle", Tolonen kertoo.

50-vuotiasta Finlandia-taloa voi onnitella lähettämällä omia muistoja rakennuksesta osaksi kilpailua, joka julkaistaan joulukuun alussa.

Lähde: Holopainen Eeva-Kaarina – Mustonen Pertti – Suhonen Pekka: Finlandia-talo. Tapahtumia, ihmisiä, musiikkia. 2001. Otava

Sverker Ström
Finlandia-talo sai kongressitilat juuri ennen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokousta ETYK:iävuonna 1975. Sen jälkeenkin talossa on nähty paljon valtionpäämiehiä ja muita arvovieraita.

Lue myös:

Kaikki juhlavieraat testiin – kolmesti lykätty ravintola-alan palkintogaala toteutettiin 600 hengen koronakuplassa

Peruskorjauksessa pintamateriaali vaihdetaan jälleen – italialainen marmori pysyy materiaalina

Maalla kasvanut Alvar Aalto katsoi tiukasti eteenpäin

Lue lisää

Kirja-arvio: Parisuhde oli Aino ja Alvar Aallon arkkitehtuurin perusta – uran ja perheen yhteensovittaminen välittyy hienosti parin kirjeenvaihdossa

Kaikki juhlavieraat testiin – kolmesti lykätty ravintola-alan palkintogaala toteutettiin 600 hengen koronakuplassa

Aaltojen bongaus helpottuu entisestään: Alvar Aalto Route valittiin Euroopan neuvoston kulttuurireittien joukkoon ensimmäisenä Suomesta

Täällä pidettiin 15 kansainvälistä tapaamista vuonna 2020 – koronavuosi ei lopettanutkaan kaikkien kongressien pitoa Suomessa