Peltojen keskellä koululainen oppii myös maatalouden aakkoset

Inka Leskinen ja Henri Rahkila maistelivat ohranjyviä oppitunnilla elokuun lopulla. Koululaiset ovat seuranneet viljojen kasvua kesän ajan. Kuva: Pekka Fali

Oppilaat vaihtavat paikkoja ja pulpettiryhmien muotoa säännöllisesti. Kuva: Pekka Fali

Marko Oinas antaa neuvoja Henri Rahkilalle. Etualalla Milena Laurila. Kuva: Pekka Fali

Oppilaat ovat sopineet, että kerralla saa keinua kaksi minuuttia. Inka Leskisen keinuessa vuoroa odottavat Erja Manninen (vas.) ja Venla Lumijärvi. Kuva: Pekka Fali

Pikkukoulun etuja on, että aikatauluja voi muokata lyhyelläkin varoitusajalla. Kuva: Pekka Fali

Kuusi lasta 15:stä viittaa, kun toimittaja kysyy, kuinka moni asuu maatilalla.

Markkuun koulu Pohjois-Pohjanmaan Tyrnävällä sijaitsee peltojen keskellä, joten traktorit, puimurit ja rehuvaunut ovat tuttu näky koululaisille. Moni lapsista ilmoittaa ajaneensakin traktoria.

"Vaikka asutaan pellon reunalla, monelle lapselle elintarvikeketjun kokonaisuus voi olla epäselvä", kyläkoulun rehtori Marko Oinas kertoo.

Kun opetussuunnitelmaan tuli kirjaus, että koulun täytyy tarjota vähintään yksi laaja oppiainerajat ylittävä kokonaisuus, paikallinen kyläyhdistys ehdotti jotain maanviljelyyn liittyvää.

"Kyläyhdistys lähestyy joka vuosi ja kysyy, mitä he voisivat tehdä koulun hyväksi", Oinas kiittää.

Paikalliset maanviljelijät, ympäristönhoidon ja -suojelun ammattilaiset sekä muut elintarvikeketjussa työskentelevät ovat projektissa Markkuun koulun opettajien apuna.

Viljanviljelyyn liittyvä opintokokonaisuus on jo tutustuttanut koululaiset pellon rakenteeseen, kun lapset saivat keväällä lapiotestin avulla tutkia viljan kasvualustaa.

Kesän ajan lapset saivat tehtäväkseen seurata viljan kypsymistä omilla tai lähialueen pelloilla.

"Kylvö jäi valitettavasti väliin keväällä, mutta pian pääsemme katsomaan syysrukiin kylvöä", Oinas kertoo.

Puintinäytös oli luvassa heti, kun sää suosii. Myöhemmin syksyllä koululaiset käyvät myllyllä ja mahdollisesti myös leipomossa.

Haastattelupäivänä puimurit olivat parkissa, mutta rehusatoa korjattiin aivan koulun pihan takana.

Kolmas- ja neljäsluokkalaisia ei tarvitse kahta kertaa käskeä, kun heille ehdottaa pientä kävelyretkeä läheiselle ohrapellolle.

"Aika makiaa", Venla Riiski toteaa ohranjyvä suussa.

"Maistuu jauholle", sanoo moni.

"Perjantaina syötiin ohrapuuroa. Tästä se tehdään", Oinas kertoo lapsille.

Rehtorin mukaan lähiruuan käytössä on harpattu askel parempaan.

"Joskus vuosia sitten lounaalla oli tarjolla puolalaisia perunoita. Soitin kunnan ruokapäällikölle ja kysyin, miksi ihmeessä perunapitäjään tuodaan perunaa Puolasta."

Oinaksen mukaan nyt ruokahuollossa tuodaan läheltä kaikki mitä saadaan. Riisin tilalla on usein ohraa.

Markkuun koulussa on 27 oppilasta ja kaksi opettajaa sekä kiertävä englanninopettaja.

Luokkia on ensimmäisestä neljänteen. Viides- ja kuudesluokkalaiset lähtivät koulusta 2000-luvun alussa, kun 1950-luvun kaksikerroksinen puutalo kävi liian ahtaaksi.

"Olen ehdottanut, että saisimme viides- ja kuudesluokkalaiset takaisin ja kolmannen opettajan nyt, kun yläkerran luokkatila on vapautunut."

Tyrnävällä on lakkautettu kolme pikkukoulua niiden kahden vuosikymmenen aikana, kun Oinas on opettanut Tyrnävällä.

"Tämä on ainoa alkuperäinen, vielä käytössä oleva tyrnäväläinen pikkukoulu", hän kertoo.

Myös Markkuun koulu on ollut lakkautusuhan alla, mutta vielä toistaiseksi koulu on saanut jatkaa.

Tyrnävällä oppilasmäärät ovat kasvussa, sillä Oulun kupeessa sijaitsevaan maalaiskuntaan on muuttanut lapsiperheitä huokeiden asuntojen ja tonttimaiden perässä.

Kunnassa asuu paljon suurperheitä. Tyrnävällä hedelmällisessä iässä oleva nainen saa keskimäärin neljä lasta.

Välitunnilla tukkitappeluun jonottava kolmasluokkalainen Henri Rahkila viihtyy pienessä koulussa.

"Kivaa, kun mahtuu leikkimään. Kaikki tuntee kaikki!"

Oinas teki uransa alkuaikoina lukuisia sijaisuuksia Oulun kouluissa.

"Niin kauan kun tämä koulu on pystyssä, haluan opettaa täällä", hän sanoo.

Pikkukoulu pystyy ketterästi tarttumaan ajankohtaisiin aiheisiin ja käymään eri paikoissa, kunhan kyyti järjestyy. Myös työrauha on hyvä.

"Isossa koulussa on aina paljon yleistä hälinää."

Oinas vastustaa ryhmäkokojen kasvattamista ja pelkää, että päättäjät ovat liian innoissaan digitalisaatiosta ja avoimesta oppimisesta.

Pienet oppilaat tarvitsevat läsnäoloa.

Yhdistetyllä matematiikan ja äidinkielen tunnilla kolmas- ja neljäsluokkalaiset tekevät itsenäisesti tehtäviään.

Oinas teettää oppilaillaan runsaasti harjoituksia. Koululaiset toivovat jo, että kopiokone menisi rikki, kun opettaja antaa niin paljon monisteita tehtäväksi.

"Meillä lasketaan valtavasti. Matematiikan numeroiden keskiarvo on noussut, ja koululaiset ovat pärjänneet tosi hyvin valtakunnallisissa kilpailuissa."

Markkuun koulussa myös luetaan valtavasti. Oppilaiden pulpeteissa kiertää koko ajan kirjoja, ja niitä luetaan myös kotona.

"Tavoitteena on, että kukin lukee vähintään kymmenen kirjaa vuodessa."

Tietokoneita käytetään Markkuun koulussa tiedonhakuun, tekstinkäsittelyyn ja tänä vuonna ehkä myös taulukkolaskentaan.

"Tietojenkäsittelyä ei erikseen opeteta, vaan se sidotaan aina johonkin oppiaineeseen."

Yksi pieni toive Oinaksella on: kun saisi kyläkouluun langattoman nettiyhteyden.