Väsymys, stressi ja rikkinäiset työkalut ovat läheisesti yhteydessä tapaturmiin maatiloilla

Käytännössä hyvää turvallisuuskulttuuria on esimerkiksi laskeutua traktorista rauhallisesti ja hyppäämättä. Traktoriin noustessa tai traktorista laskeutuessa syntyvät jalkavammat aiheuttavat vuosittain neljäsosan traktoritöiden tapaturmista maatiloilla. Kuva: Tapio Vesterinen

Maataloustyöhön liittyviä työturvallisuusriskejä voidaan melko suurelta osin hallita ja riskejä pienentää hyvällä maatilan työturvallisuuskulttuurilla. Näin todettiin keväällä 2020 järjestetyn maatilojen työturvallisuuskulttuurikyselyn tulosten mukaan. Kysely oli osa Luken koordinoimaa kansainvälistä Safety culture and risk management (Sacurima)-hanketta.

Suomessa kyselytutkimus toteutettiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen rahoituksella ja siihen saatiin yhteensä 602 vastausta. Vastausprosentti oli noin kymmenen prosenttia. Suurin osa vastaajista oli maatalousyrittäjiä, mutta kymmenen prosenttia oli muita maatilalla työskenteleviä henkilöitä kuten työntekijöitä, perheenjäseniä tai lomittajia.

Työ- ja sosiaalipsykologian alaan liittynyt kysely perustui suunnitellun käyttäytymisen teoriaan, jota on maatalouteen soveltanut UCL:n professori Stephan Van den Broucke Belgiasta.

Kyselyosa-alueet liittyivät merkittävimpiin työturvallisuusriskitekijöihin maataloudessa, joita olivat taustakysymykset, työvoima ja tapaturmat maatilalla, koneiden käyttö, kotieläintuotanto, kemikaalien käyttö, kaatumis-, putoamis- ja liukastumisriskit, työturvallisuuskulttuuri viljelijäyhteisössä ja työn turvallisuuskäyttäytymisen esteisiin vaikuttavat tekijät.

Lue myös: Savonian Matuke-hanke testasi kypärän käyttöä maataloustöissä – nämä syyt puoltavat kypärän käyttöä myös maatilalla

Kyselyn tuloksissa vahvistui käsitys, että turvallisuuskulttuuritutkimusta ylipäänsä voi käyttää työtapaturmien selittämiseen maatiloilla. Yleisesti ottaen oli positiivista, että turvallisuuskäyttäytymisen kontrolli maatiloilla koetaan olevan ns. ”omissa käsissä” enemmän kuin ”herran hallussa”, jolloin niihin ei voisi itse paljoa vaikuttaa. Tosin kyselyvastauksissa havaittiin, että tuotantoeläinten käsittelyssä koettu turvallisuuskontrolli oli jossain määrin vähäisempää kuin muilla osa-alueilla.

Turvallisuuskäyttäytyminen ja asenteet olivat muuten tuotantoeläinten ja kemikaalien käsittelyssä yleisesti ottaen hyvin korkealla tasolla. Eläinten käyttäytymisen suhteen eläimen käytös voi tuntua joskus arvaamattomalta. Monissa tapaturmatapauksissa eläimen käyttäytymiseen saattaa kuitenkin löytyä looginen selitys, joita kuitenkaan tapahtumahetkellä ole välttämättä havaittu.

Koneiden käyttöön ja koneturvallisuuteen liittyvissä asenteissa voisi olla kehitettävää. Tutkimusten mukaan maatalouden konetapaturmien suhteellinen osuus on kasvanut viime vuosina.

Läheinen yhteys maatilatapaturmien sattumiseen oli käyttöohjeisiin perehtymättä jättämisellä uuden koneen käyttöönotossa. Tutkimuksessa havaittin myös ns. ”kyllä tämä jo osataan” -asenteisten ryhmä, jotka eivät aio jatkossakaan käyttää ja perehtyä käyttöohjeisiin. Valitettavasti tämän ryhmän vastaajilla näyttää kuitenkin olevan selvä tilastollinen yhteys tapaturmavahinkojen sattumiseen maatilalla.

Lisäksi Luken vuoden 2016 koneturvallisuustutkimuksessa havaittiin, että viljelijät itse pitivät omaa asennetta, käyttöohjeisiin perehtymistä ja koneen käyttöopastuksen merkitystä tärkeimpinä koneturvallisuuteen vaikuttavina tekijöinä. Käyttöohjeita kannattaisi siis käyttää, pitää ne tallessa ja perehdyttää ohjeiden avulla myös muut koneen käyttäjät (katso taulukko).

Toinen läheinen asenneyhteys tapaturmiin esiintyi henkilönsuojaimiin liittyvistä asenteissa. Vastaajat, jotka eivät jatkossa aio käyttää henkilönsuojaimia, ovat olleet enemmän alttiita tapaturmille maatilan töissä. Vaikka henkilönsuojainten käyttö ei suoraan ollut yhteydessä tapaturmien sattumiseen suomalaisilla maatiloilla, niin periaatteessa on huolestuttavaa, että peräti 23 % vastaajista ei aina käytä henkilönsuojaimia koneita käyttäessään.

Vaikka henkilönsuojaimet, hanskat, asianmukaiset työjalkineet ja työhaalarit eivät kaikkia tapaturmia estäkään, niin silti ne saattavat pienentää mahdollista vahinkoa. Henkilönsuojainten käyttöön konetöissä esiintyi itsestä riippumattomia esteitä pienellä joukolla vastaajia (5 %), joilla oli samalla läheinen tilastollinen yhteys tapaturmien sattumiseen maatilalla. Lähtökohtana siis edelleen on, että henkilönsuojaimia kannattaa käyttää ja niiden käytöstä maatilan eri työtehtävissä kannattaa keskustella muiden työtä tekevien kanssa mahdollisten käytettävyysongelmien varalta.

Maatalousalan turvallisuuskulttuuriin vaikuttaa myös tekijöiden oma hyvinvointi. Kyselyn mukaan turvallisuuskäyttäytymisen yleisimpiä esteitä maatilan töissä olivat väsymys, stressi sekä koneiden ja työvälineiden heikko kunto. Näillä tekijöillä oli läheinen yhteys tapaturmien sattumiseen maatilan töissä. Maatalousalalla työskentelevien hyvinvointi ja turvallisuus voi vaikuttaa alan houkuttelevuuteen ja tuottavuuteen pitkällä tähtäimellä.

Maatalouden työturvallisuuskulttuurin kehittäminen ja määritteleminen voi poiketa hieman siitä, miten turvallisuuskulttuurin kehitys määritellään yleisesti muilla toimialoilla.

Maatalouden turvallisuuskulttuurissa on huomioitava erityiset tuotantomenetelmät sekä tuotantoeläinten käsittelyn ja vuodenaikojen mukaan muuttuvan työympäristön vaikutus ja niihin liittyvät turvalliset työtavat. Täten maatilan turvallisuuskulttuurin määrittelyyn kuuluvat kaikki ne maatilan johtamisen, tuotantoeläinten käsittelyn, muuttuvaan työympäristöön sopeutumisen ja ihmisten käyttäytymisen keinot, joilla edistetään tapaa toimia turvallisesti ilman vahinkoja.

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Ikä vaikuttaa maatiloilla tapahtuviin tapaturmiin – nämä ovat tapaturmariskit eri ikäryhmissä

Maitotaipale Oy palkittiin Nolla tapaturmaa vuodessa -kampajassa – työturvallisuus maatilalla on asennekysymys