Liikenteen päästöjen puolittaminen edellyttää lisää toimia, samalla kuljetusala kaipaa tukea
Liikenneministeri Timo Harakka vaatii maakaasun korvaamista biokaasulla.
Liikenne sähköistyy vauhdilla, mutta päästöjen puolittaminen ei silti näytä toteutuvan vuoteen 2030 mennessä. Kuva: Jarmo PalokallioSuomen tavoitteena on liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä kehitys on vienyt oikeaan suuntaan, mutta vauhti on liian hidas.
Autoalan tiedotuskeskuksen seminaarissa pohdittiin tänään liikenteen päästövähennyksiä. Keskustelu ohjautui nopeasti Ukrainan kriisiin ja sen vaikutuksiin.
"Onneksi Suomi ei ole yhtä riippuvainen venäläisestä energiasta kuin jotkut muut EU-maat. Öljyn hinnan rajun nousun vaikutus liikkumiseen on silti dramaattinen", totesi liikenneministeri Timo Harakka (sdp).
Harakka myönsi, että tilanne on kuljetusalalle sietämätön ja yritykset kaipaavat välitöntä tukea.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen katsoi, että Ukrainan kriisi ja öljyn hintojen nousu korostaa tarvetta päästä eroon fossiilisista polttoaineista. Siihen liittyen Keski-Euroopassa on alettu jarrutella ydinvoimasta luopumista.
"Kotimaassa kuljetusala tarvitsee nopeasti ammattidieselin. Samalla työmatkavähennyksiä on korotettava voimakkaasti. Näillä pumppuhinnoilla työnteon kannattavuus heikkenee työmatkojen takia", totesi Mykkänen.
Yksi keino painaa liikenteen päästöjä alas on kiristää niin sanottua jakeluvelvoitetta. Jakeluvelvoite tarkoittaa moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamista uusiutuvilla polttoaineilla.
Harakan mukaan jakeluvelvoitteen nostosta on tulossa ennakoitua kalliimpaa. Hän nosti esiin biokaasun hyödyt ja toivoi, että biokaasun tarjontaa voitaisiin lisätä ja samalla raskas liikenne pitäisi saada sitä käyttämään.
Harakka vaatii, että maakaasu on korvattava biokaasulla.
Myös Mykkänen toivoi, että biokaasun käyttö lisääntyisi. Toisaalta EU:n suunnassa ei ymmärretä biokaasun mahdollisuuksia. Siksi auton valmistajat ovat luopumassa kaasuautoista.
Kansanedustaja Ari Torniaisen (kesk.) mukaan liikenteen päästöt ovat vähentyneet ennakoitua enemmän. Etenkin henkilöautoliikenne sähköistyy nopeasti, mutta raskaassa liikenteessä on haasteita. Hän kaipasi jakeluvelvoitteen nostoon kotimaisia energialähteitä.
"Myös polttomoottoriautot säilyvät liikenteessä vielä pitkään. Siksi polttoaineiden hintoja ei saa nostaa liikaa. Pitkällä aikajänteellä liikenteen veroratkaisussa pitäisi ottaa huomioon, missä asuu ja millaisessa kunnossa tiet ovat."
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän Ville Tavio vastusti jakeluvelvoitteen nostoa. Syynä on hinta.
"Jos saisimme kotimaasta korvaavaa bioenergiaa kilpailukykyisellä hinnalla, tilanne olisi toinen", Tavio totesi.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala ehdotti jakeluvelvoitteen tilapäistä poistoa kuljetuksilta. Sen vaikutus dieselin hintaan olisi 30 senttiä litralle.
Suomen tavoitteena on, että liikenne olisi hiilineutraalia eli päästötöntä vuonna 2045. Välitavoite on vuodessa 2030, jolloin päästöjen pitäisi olla puolet siitä, mitä ne olivat vuonna 2005.
Liikenteen päästöt ovat vähentyneet noin viidenneksen. Tällä vauhdilla liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat 7 miljoonaa vuonna 2030. Tavoitteena on painaa ne korkeintaan 5,9 miljoonaan tonniin.
"Suunta on oikea, mutta enemmän toimia tarvitaan. Ratkaisu on liikenteen sähköistämisessä", totesi Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen.
Liikenteen päästövähennyksissä ongelmaksi on noussut tavaraliikenne. Raskasta liikennettä on vaikea sähköistää. Biokaasu olisi siihen toimivampi vaihtoehto.
Logistiikkayritysten liiton toimitusjohtaja Pekka Aaltonen muistutti, että myös biokaasun tuotannon nopea lisääminen on haasteellista.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

