Tarkkailimme ajonopeuksia Rovaniemi–Paltamo-tiellä: Kuljettajat viis veisasivat talvinopeusrajoituksista – katso video

Suurin osa valtatie 78:n autoilijoista ei välitä talvi- ja pimeänajan alennetusta nopeusrajoituksesta. Kuva: Kari Lindholm

Maaseudun harvaan liikennöidyillä pääteillä talvikauden nopeusrajoituksille viitataan usein kintaalla. Asia selvisi Maaseudun Tulevaisuuden toteuttamassa ajonopeuksien tarkkailussa valtatiellä 78 välillä Rovaniemi-Paltamo.

”On puhdas tosiasia, että varsinkin syrjäisemmillä tieosuuksilla ajetaan usein ylinopeuksilla”, ylikonstaapeli Markku Nygård Oulun poliisin liikennevalvontaryhmästä kertoo.

Nygård arvioi, että talvikauden nopeusrajoituksia ei aina mielletä tarpeellisiksi, jos ajo-olosuhteet ovat hyvät.

”Helposti ajatellaan, että voidaan ajella samalla satasen nopeudella kuin kesäkelillä.”

Nygårdin mukaan talvirajoitukset laskevat liikennevirran nopeutta noin 10 kilometrillä tunnissa, millä on kohtuullisen suuri merkitys muun muassa ajoneuvon pysähtymismatkaan.

Maaseudun Tulevaisuuden nopeustarkkailussa käytettiin valvontatutkaa, joka mittaa nopeudet sekä paikaltaan että ajossa vastaan tuleville ajoneuvoille. Kuva: Kari Lindholm

Tarkkailun perusteella havaittiin, että keskimäärin 8–9 autoilijaa kymmenestä ajoi ylinopeutta, kun talvi- ja pimeänajan nopeusrajoitus oli pudotettu 80 kilometriin tunnissa. Nopeusrajoitusta noudatti vastaavasti 1–2 autoilijaa kymmenestä.

Eniten kovia, vähintään 20 kilometrin ylinopeuksia todettiin Ranuan ja Pudasjärven välisellä 73 kilometrin mittaisella hyväkuntoisella tieosuudella. Tuolla osuudella viisi autoa kymmenestä ajoi vähintään 20 kilometrin ylinopeutta.

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) kertoo tuoreessa raportissaan, että ylinopeutta ajaneiden, onnettomuuden aiheuttaneiden kuljettajien osuus on vaihdellut viime vuosina tyypillisesti 40–50 prosentin välillä.

”Reippaat ylinopeudet korostuivat entisestään kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa vuonna 2022. Liikennevalvontaan tulee panostaa entistä enemmän näiden kitkemiseksi”, OTI:n liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari sanoo.

Vuonna 2022 vähintään 10 kilometrin ylinopeutta ajaneiden kuljettajien osuus kasvoi 59 prosenttiin. Valtaosa heistä ajoi yli 30 kilometrin ylinopeutta. Alkoholin vaikutuksen alaisena ajoi kolmannes kuolinonnettomuuden aiheuttaneista.

Poliisi on keskittänyt liikennevalvonnan valtaväylille. Kuva: Kari Lindholm

Liikkuvan poliisin lakkauttamisen myötä liikennevalvontaa on keskitetty päätiestölle ja kaupunkien lähialueille. Asia on autoilijoiden tiedossa, joten pelko kiinni jäämisestä ei riitä kitkemään ylinopeuksia maaseudun tiestöltä.

”Maaseudulla nopeusrajoituksia ei noudata monikaan. Liikennevalvontaa ei siellä juurikaan ole, sillä liikennepoliisin vähäiset partiot passitetaan usein kuromaan kiinni taajamien hälytystehtävien lyhyitä vasteaikoja”, Liikkuvan poliisin perinneyhdistyksen puheenjohtaja, komisario evp. Jyrki Haapala toteaa.

Haapala huomauttaa, että OTI:n raportissa mainitut reippailla ylinopeuksilla ajavat riskikuljettajat ja rattijuopot jäävät kiinni ainoastaan poliisipartioiden tekemässä perinteisessä liikennevalvonnassa.

”Peltipoliisit, joihin on panostettu miljoonia euroja, jakelevat liikennevirhemaksuja pääosin pienillä ylinopeuksilla ajaville, mutta liikenteen riskikuljettajiin ne eivät pure.”

Keskinopeuksia kartoittavien automaattisten LAM-mittausasemien tallenteista koottu Väyläviraston viimeisin raportti talvikaudelta 2019-2020 toteaa, että ylinopeutta ajoi 53 prosenttia autoista.

Viraston mukaan huomattavaa ylinopeutta ajoi 12 prosenttia autoista, ja yleisintä ylinopeus oli tiestöllä, joiden nopeusrajoitus alennetaan talven ajaksi. OTI:n mukaan lumisella tai jäisellä kelillä tapahtui alle viidennes kuolemaan johtaneista onnettomuuksista.

Jutun nopeustarkkailuaineisto kerättiin vastaan tulevien ajoneuvojen nopeuksia mittaavalla liikennevalvontatutkalla.