Jotkut autoilijat ihmettelevät pensaista ja jopa puustosta raivattua leveää kaistaa valtateiden varsilla – ely-keskus kertoo, mistä asiassa on kyse
Tiealueen rajaan ulottuvaa vesakointia tehdään teiden varsilla kolmen vuoden välein.
Puuttomat alueet saattavat hämmentää autoilijoita, mutta syy niihin on varsin yksinkertainen. Kuva: Jyrki Johannes TervoMonia autoilijoita saattaa ihmetyttää, miksi valtateillä on pätkiä, joiden varsilta pensasto ja puusto on raivattu syvälle metsään asti.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan ely-keskuksien yhteisessä tiedotteessa todetaan, että syy raivattuihin tiejaksoihin on varsin yksinkertainen. Puustoa ja pensastoa nimittäin poistetaan pidemmältä tielle tulevien hirvien ja peurojen havaitsemiseksi.
Raivauksia tehdään sellaisilla tiejaksoilla, joilla varoitetaan hirvistä tai kauriseläimistä ja joissa tien ympäristö on tiheää pensastoa sekä puustoa. Lisäksi raivattavilla alueilla näkyvyys metsään on merkittävästi rajoittunut.
Tiealueen rajaan ulottuvaa vesakointia tehdään teiden varsilla kolmen vuoden välein.
Tänä kesänä myös hirvivaaramerkkien vaikutusalueella raivataan puustoa ja pensastoa aiempaa laajemmalta alueelta. Tavoitteena on, että puustoa ja pensastoa raivataan ajoradan reunaviivasta lähtien noin 30 metrin etäisyydeltä. Lisäksi oksakorkeutta nostetaan kahteen ja puoleen metriin.
Raivauksilla pyritään parantamaan turvallisuutta.
Työn tavoitteena on lisätä autoilijan näkymää metsän suuntaan, niin, että riistavaara-alueilla eläimet olisi havaittavissa nykyistä aiemmin ja paremmin. Tällöin autoilijat ehtisivät reagoida ja estää mahdollisen yhteentörmäyksen.
Ely-keskuksista arvioidaan, että raivausten ansiosta reagointiaika voi lisääntyä jopa neljällä sekunnilla.
Koska riistavaara-alueet ovat useiden kilometrien mittaisia, myös raivausta tehdään samanmittaisissa jaksoissa. Pensastoa ja puustoa tiealueen ulkopuolelta raivataan metsänomistajien suostumuksella.
Ely-keskuksesta kerrotaan, että heidän tilaamansa raivaustyön yhteydessä metsänomistajille tarjotaan mahdollisuutta raivata ja hakata metsäänsä, jotta näkyvyys saadaan vieläkin paremmiksi.
Tällöin tien ja metsän väliin muodostuu puustosta ja pensastosta vapaa väylä myös metsänhoidon tarpeisiin. Mikäli metsänomistaja haluaa raivata ely-keskuksen kanssa samaan aikaan, saa hän toki puustosta ja hakkuujätteestä kertyvät tulot itselleen, ely-keskuksen tiedotteessa todetaan.
Lue lisää:
Autoilijan riski törmätä eläimeen on kasvanut Etelä-Suomessa kolmessa vuodessa lähes 50 prosenttia
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
