
Koneiden pienoismallien rakentaminen vaatii huolellista käsityötä – valmiit näköismallit toimivat isojen esikuviensa tavoin
Puuautoa ajavan Joni Kangasniemen harrastus on jo pitkään ollut pienoismallien rakentaminen. Käsityönä valmistettavat pienoismallit ovat tarkkoja yksilöitä, jotka toimivat esikuviensa tavoin.
Volvon pyöräkuormaajassa on tukkien käsittelyyn tarkoitettu kahmari. Pienoismalli painaa noin 12 kiloa ja nostaa kahdeksan kilon taakan. Kuva: Visa Vilkuna”Ihan pikkupojasta alkaen olen tehnyt pienoismalleja, kuten varmaan monet muutkin. Sitten mieleeni hiipi niiden toiminnallisuuden lisääminen. Pitihän ne saada liikkumaan esikuviensa tapaan”, iisalmelainen Joni Kangasniemi perustelee.
Kangasniemi aloitti 13 vuotta sitten polttomoottorilentokoneiden kautta 1:14-suhteessa olevien ja esikuviensa tavalla toimivien pienoismallien rakentamisen. Alusta alkaen oli selvää, että osista iso osa pitäisi tehdä itse.
”Kun aloitin ensimmäisen sorakasettiyhdistelmän tekemisen, tietoa harrastuksesta ei tahtonut löytyä mistään. Lähes kantapään kautta lähdin liikkeelle, mutta pikkuhiljaa netissä olevat keskustelupalstat lisääntyivät ja tietoa alkoi olla kohtuullisen mukavasti saatavilla.”
Kangasniemen ”tehtaalla” Joni hoitelee kaikki metalliin liittyvät työt alusta loppuun. Lisäksi hän tekee myös kaikki mittaukset ja suunnittelun.
Ensimmäiset pienoismalliverstaalle hankitut työstökoneet olivat jyrsin, metallisaha ja sorvi. Ohuemman metallin käsittelyyn hankittiin levyleikkuri, kanttikone ja mankeli. Myös kulmahiomakone ja Dremel näyttelevät suurta roolia pienoismallien teossa.
Tarkkojen mittojen saaminen vaatii melkoisesti työtä, sillä koneista on kyllä saatavilla mittoja, mutta ei useinkaan juuri niitä mittoja, joita pienoismallien rakentajat tarvitsevat. Kun Kangasniemi aloitti Volvo L220 E -pyöräkuormaajan tekemisen, ensimmäinen tehtävä oli luvan kysyminen paikalliselta maansiirtourakoitsijalta.
”Kiipeilin kaverini kanssa yli 30-tonnisen pyöräkoneen päällä ottamassa mittoja. Niitä piti ottaa yllättävän monesta paikasta. Kun mitat oli saatu, niin jako 14:llä antoi meidän tarpeisiimme oikeat mitat. Tämän jälkeen päästiin pienoismallin tekoon”, Kangasniemi selventää alkuvalmisteluja.
Puuautoa ammatikseen ajava Joni Kangasniemi (keskellä) on rakennellut erilaisia pienoismalleja lähes koko ikänsä. Hänellä on yhdessä kahden poikansa Valtterin (vas.) ja Santerin (oik.) kanssa on loistava yhteinen harrastus. Kuva: Visa VilkunaPienoismallin tekemiseen liittyvä metallien työstäminen ei periaatteessa poikkea tavanomaisesta työstämisestä. Sorvi, saha, jyrsin ja mankeli toimivat täsmälleen samalla periaatteella työstettävän kappaleen painosta tai koosta riippumatta.
1:14-suhteessa olevia pienoismalleja tehtäessä pääasialliset materiaalit ovat teräspelti, messinki ja erilaiset muoviseokset. Alumiinin hankaluutena näin pienissä töissä on sen hankala hitsattavuus. Messingin ohella jotkut teräkappaleetkin juotetaan, mutta yleensä teräsosat hitsataan migillä ja 0,6 millin langalla.
”Vaikka koneet ovat pieniä, niin kyllähän näihin työstö- ja taivutuskoneisiin on rahaa mennyt useampia tuhansia euroja. Mutta harvoinpa harrastukset täysin ilmaisia ovat”, Kangasniemi pohtii.
Lue Koneviestin nettisivuilta, mitkä osat pienoismalleissa ovat vaikeimpia valmistaa ja mitkä osat tulevat kaikken kalliimmiksi!
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:
John Deere Groundforce -akkutraktori on nuoren konemiehen ja -naisen unelmien työkone
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



