Ajokortti on useimmille maaseudun nuorille välttämätön – sen hankkimista ei saa vaikeuttaa kohtuuttomasti
Traficomin suunnitelma uhkaa tehdä ajokortinkin hankkimisesta yhä vaikeampaa juuri niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Ajotaitoa hankkimassa. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen1.2.202618:00
Helsingissä enää joka neljäs 18-vuotias hankkii itselleen ajokortin. Kehitys on ymmärrettävä: pääkaupunkiseudulla on kiistatta Suomen kattavin joukkoliikenneverkosto, jota täydentävät vielä hinnoilla kilpailevat kyytipalvelut. Etäisyydet opiskelupaikkoihin ja harrastuksiinkin ovat useimmiten kohtuulliset.
Sen sijaan maaseudulla ajokortin hankkii edelleen huomattavan suuri osa nuorista. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla neljä viidestä 18-vuotiaasta suorittaa ajotutkinnon. Koska julkisen liikenteen palvelut ovat vuosi vuodelta heikentyneet, yhä useampi hankkii ajokortin ikäpoikkeusluvalla 17-vuotiaana voidakseen käydä koulua ja harrastaa. Vuonna 2024 ikäpoikkeuslupaa käytti lähes joka kolmas 17-vuotias.
Ajokortin hankkiminen saattaa olennaisesti vaikeutua, mikäli Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin suunnitelmat lupapalvelupisteiden karsimisesta 77:stä 43:een toteutuvat. Jäljelle jäävät sijoittuvat pääosin maakuntien keskuskaupunkeihin. (MT 30.1.)
Maaseudulla on varmasti suuri kiusaus nähdä Traficom pääkaupunkikeskeisenä virastona, joka sulkee silmänsä maaseudun rapistuvalta tiestöltä ja verrokkimaista jälkeen jääviltä tietoliikenneverkoilta ja keskittyy niiden sijaan muutamien kasvukeskusten jo valmiiksi toimiviin yhteyksiin: kehäteihin ja pääväyliin sekä kaupunkikeskustojen liukkaisiin 5G-verkkoihin. Paikoin jopa kelvottomiin datayhteyksiin virasto suhtautui pitkään vähätellen, kunnes uutiset katvealueilta pakottivat viraston myöntämään niiden todellisen tilan.
On kuitenkin muistettava, että Traficom on valtion virasto, joka toteuttaa toiminnassaan vastuuministeriön ja viime kädessä hallituksen päätöksiä.
Traficomin toimipisteverkoston alasajo maakunnissa on vain yksi pieni esimerkki maakuntia kurjistavasta politiikasta. Maaseutu on saanut hyvästellä palvelun toisensa perään: isoimpia menetyksiä ovat hyvinvointialueiden talouskurinsa vuoksi karsimat perusterveydenhoidon lähipalvelut sekä pienet toisen asteen koulut, joita lopun ajat odottavat vain siksi, että niin voidaan torjua ulkomaisten opiskelijoiden tulo Suomeen.
Maaseudulla ajokortin hankkii edelleen huomattavan moni.
Kun palvelut kaikkoavat, maaseudun asukkailla pitäisi olla edes mahdollisuus järjestää itselleen oma kyyti niiden luo. Yhä useampi päätös viittaa siihen, että maaseutua ollaan tietoisesti ajamassa alas. Ensimmäinen askel toiseen suuntaan olisi ajokorttikokeiden vieminen asiakkaiden luo, kuten Suomen Autokoululiiton puheenjohtaja Timo Suominen esittää: ajokokeiden vastaanottaja voisi kiertää paikkakunnilla ottamassa tutkintoja vastaan. Nykypäivänä seinien sijainnin ei pitäisi enää määrittää sitä, missä palveluita on saatavilla ‒ etenkään viestintäverkoista vastaavassa virastossa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
