Perheen kanssa kotona ruokailu ja juttelu on takapajuista

Suomalaiset käyttävät yhä enemmän aikaa ruokailuun samalla kun sosiaaliseen kanssakäyntiin käytetty aika on vähentynyt merkittävästi.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomalaiset käyttävät yhä enemmän aikaa ruokailuun, selviää Tilastokeskuksen tuoreimmasta ajankäyttötutkimuksesta.

Kun 80-luvulla ruokailuun käytettiin päivässä aikaa keskiarvoisesti yhden tunnin ja 16 minuutin verran, käytettiin siihen 2020-luvun alussa puolitoista tuntia ja minuutti päälle.

Ihmettelin tätä kehitystä suuresti vietettyäni juhannuksen puolisoni perheen kanssa. Heidän ruokailutapoihinsa kuuluu syödä nopeasti, olla hiljaa ja jatkaa päivää.

Opin lapsuudessani, että ruokailu on perheen yhteinen hetki, johon käytetään aikaa ja samalla keskustellaan. Tätä tapaa ovat monet ystäväni ihmetelleet.

Voiko siis olla, että lapsuudessani opittu tapa onkin yleisempää kuin olen kuvitellut?

Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus ei anna kysymykseeni suoraa vastausta, mutta joitakin näkökulmia se antaa.

Vielä 80-luvun lopussa suomalaiset käyttivät keskiarvollisesti sosiaaliseen kanssakäymiseen aikaa lähes puolitoista tuntia, kun 2020-luvun alussa luku oli hädin tuskin 50 minuuttia. Pudotus on lähes 40 minuuttia. Se ei selity koronapandemialla, sillä jo 2010-luvulla luku oli laskenut alle tuntiin.

Tilastoista selviää sekin, että keskiarvoisesti perheenjäsenten kanssa seurusteluun käytetty aika kotona on neljän vuosikymmenen aikana yli puolittunut: ”huikeasta” yli kymmenestä minuutista viiteen minuuttiin.

Toisin sanoen suomalaiset käyttävät ruokailuun enemmän aikaa, mutta vaikuttaa siltä, että aikaisempaa enemmän syödään yksin. Tulkintaa tukee se, että yhä useampi asuu yksin.

Vaikuttaakin siltä, että lapsuudessani oppimani ruokailutapa on takapajuinen. Onneksi puolisoni on oppinut moderniin yhteiskuntaan sopivan ruokailukulttuurin ja auttaa minua sopeutumaan muiden suomalaisten tuppisuiden tavoille.