Ruokakulttuuri valuu välipalakulttuurin suuntaan – kotikokkien hifistelyherkku haastaa puuron, myslin ja murot

Makeaa granolaa voidaan syödä vaikka jälkiruoaksi. Kuva: Unsplash

Aamiaisjugurtin päälle jotain rapeaa, makeaa, pähkinäistä, hedelmäistä tai ehkä jopa suklaanmakuista? Erilaisissa mysleissä ja granoloissa riittää valinnanvaraa.

Myslien ja granoloiden välillä eronteko ei ole aivan selvärajaista, sillä yleensä molemmat tuotteet sisältävät jonkinlaisen yhdistelmän viljaa, pähkinöitä, siemeniä ja kuivattuja hedelmiä tai marjoja.

Yleensä granola on kuitenkin paahdettu, eli se todennäköisesti sisältää myös lisättyä rasvaa sekä usein myös sokeria tai muuta makeuden tuojaa, kuten hunajaa. Lopputuloksessa hiutaleet ovat muodostaneet pieniä, rapeita paakkuja.

Granolan tavoin valmistettuja ovat myös useat rapeat muromyslit. Pelkkä mysli sen sijaan tarkoittaa yleensä tuotetta, jossa hiutaleet ovat kypsentämättömiä.

Granolat tulivat laajan yleisön tietoisuuteen kymmenisen vuotta sitten. Vuonna 2014 granola pääsi muun muassa Kotimaisten kielten keskuksen vuoden sanapoimintoihin määritelmällä ”rapea ja paakkuinen myslin kaltainen paahdettu seos”.

Vuonna 2014 granola ilmestyi aamiais- ja brunssiravintoiden tarjontaan, ja verkkoon alkoi pulpahdella erilaisia kotikokille sopivia granolareseptejä (IS 11.6.2014). Kotioloissa granolaan saa paakkuja esimerkiksi lisäämällä hiutalemassaan vatkattua munanvakuaista ja hunajaa ja paahtamalla seoksen matalassa lämpötilassa uunissa. Granolaa kuvailtiin muun muassa ruokahifistelijän herkuksi, joka isoine paakkuineen oli aivan eri asia kuin perusmysli (HS 13.3.2014).

Myslien ja granoloiden valikoima on moninkertaistunut viime vuosina, ja niitä on nykyään saatavilla useissa hintaluokissa sekä niin terveellisissä kuin herkutteluvaihtoehdoissakin, kertoo Helsingin Myllyn kaupallinen johtaja Jarkko Tuomola. Herkuttelugranolalla tarkoitetaan esimerkiksi tuotetta, joka sopii vaikka sellaisenaan jälkiruuaksi. Tällainen granola muistuttaa makeita keksinmurusia.

Kuten muissakin tuotteissa, myös mysleissä ja granoloissa markkina pirstaloituu ja yksilölliset tarpeet ja mieltymykset ovat hyvin erilaisia, Tuomola lisää.

Terveellisyys on sana, jonka kuluttajat yhdistävät Tuomolan mukaan mysleihin ja granoloihin. Lasten aamiaislautasilla ne ovatkin nousseet erityisesti murojen vaihtoehdoksi.

Nuorten sukupolvien silmissä myslit ja granolat ovat myös puuron haastajia. Tuomolan mukaan tämä johtuu siitä, että vilja on mysleissä ja granoloissa nuorten kuluttajien mielestä houkuttelevammassa muodossa kuin puurossa. Suutuntumassa houkuttaa erityisesti rapeus.

Tuomolan mukaan mysleissä ja granoloissa kuluttajat kysyvät vähäsokerisia tuotteita, mutta täysin ilman lisättyä sokeria valmistetut tuotteet eivät kuitenkaan oikein myy.

”Tutkimuksissa kaikki haluavat terveellistä ja vähäsokerista, mutta käytännössä ostavat kuitenkin tuotteita, joissa voi olla paljonkin sokeria. Valinta tehdään pitkälti omien makumieltymysten mukaan.”

Myslien ja granoloiden myyntiä on viime vuosina buustannut ruokakulttuurin valuminen välipalakulttuurin suuntaan. Jugurttia ja sen päälle ripoteltavia viljatuotteita syödään nykyään muinakin vuorokaudenaikoina.