Julius Caesaria herjattiin homosuhteesta, kaljuudesta ja ihokarvojen nyppimisestä

Antiikin tutkijoiden suosikkiesitys Julius Caesarista on 20 vuotta sitten ilmestynyt HBO:n Rooma-sarja. ”Todenmakuisessa televisiosarjassa on tavoitettu hyvin antiikin ajan tunnelma”, Maria Jokela kehuu. Kuva: Andrew Bossi

Gaius Julius Caesar oli sekä tyranni, vallananastaja, maineikas sotapäällikkö, rakastaja että Rooman valtakunnan suuruuden luoja. Hänen poikkeuksellinen vaikutuksensa näkyy yhä historiankirjoituksessa, kirjallisuudessa, politiikassa ja populaarikulttuurissa.

Caesar on maailman tunnetuin antiikin roomalainen, mutta hänestä julkaistiin vasta nyt ensimmäinen suomenkielinen tietokirja kuudentoista suomalaisasiantuntijan voimin.

Turun yliopiston väitöskirjatutkijat Maria Jokela ja Joonas Vanhala ovat toimittaneet teoksen Gaius Julius Caesar – Rooman diktaattorin monet kasvot.

”Emme halunneet tehdä perinteistä suurmieselämäkertaa, vaan katsomme Caesaria monesta suunnasta ja pyrimme inhimillisyyteen. Caesar oli ristiriitainen persoona vikoineen ja ansioineen. Hän näyttäytyy armollisena ja julmana tilanteesta riippuen”, Maria Jokela sanoo.

Vincenzo Camuccinin maalaus (1804–1805) kuvaa Caesarin murhaa. Kuva: Vincenzo Camuccini, Rlbberlin

Gaius Julius Caesar syntyi heinäkuussa vuonna 100 eaa. aristokraattiseen Juliusten sukuun. Monet suvun jäsenet olivat toimineet korkeissa viroissa Roomassa ja valtakunnan provinsseissa.

Lääketieteen historiassa Caesarin nimi liitetään usein keisarileikkaukseen. Jokelan mukaan Caesar ei kuitenkaan todennäköisesti itse syntynyt sektiolla.

”Antiikissa keisarileikkaus oli vaarallinen toimenpide, eikä äiti yleensä selvinnyt siitä hengissä. Caesarin oma äiti Aurelia eli vielä pitkään synnytyksen jälkeen.”

Säilyneet kuvaukset Caesarin elämästä alkavat siitä, kun hän oli 15-vuotias. Tuolloin isä kuoli ja Caesarista tuli perheen pää. Hän sai perinteisen roomalaisen koulutuksen, johon kuului perustaitoja, kuten kirjoittamista, laskemista ja lukemista.

Jokelan mukaan Caesar eli Rooman historiassa todella poikkeuksellista ajanjaksoa, jota värittivät lukuisat sisällissodat.

Caesarin valtakausi on tärkeä vedenjakaja Rooman kehityksessä tasavallasta yksinvallaksi. Hän oli ensimmäinen roomalainen, jolle senaatti myönsi lähes itsevaltiaan aseman.

Monet Rooman hallitsevan luokan jäsenistä olivat kuitenkin tyytymättömiä. Senaattoreista koostunut salaliittolaisten joukko murhasi Caesarin puukoniskuin senaatin istunnossa 15. päivä maaliskuuta vuonna 44 eaa.

”Tasavallan päättyminen ja salamurha olivat syitä, miksi hänestä tuli paradoksaalisesti kuolematon hahmo. Testamentissaan Caesar adoptoi sukulaispoikansa, josta tuli myöhemmin Rooman ensimmäinen keisari Augustus”, Jokela sanoo.

Augustus julisti Caesarin jumalaksi, mikä lopullisesti vakiinnutti tämän paikan roomalaisessa historiassa ja perinteessä, Jokela jatkaa.

Caesar-patsas on esillä Vatikaanin museossa. Sotataidon tutkimuksessa Caesarin Gallian sotaa -kirjaa pidetään yhä sotahistoriallisena klassikkona.  Kuva: Vatikaanin museo

Caesar herättää yhä vahvoja ja ristiriitaisia mielikuvia. Historian saatossa esimerkiksi Napoléon Bonaparte, Benito Mussolini ja Adolf Hitler ovat ottaneet hänestä inspiraatiota.

”Oliko Caesarin tarkoitus vakauttaa Rooman tasavalta vai oliko hän tyranni ja tasavallan pahin vastustaja? Gaius Julius Caesar kuoli yhtäkkiä, emmekä voi oikein tietää, mitä hän tavoitteli. Caesar on todella monikäyttöinen hahmo”, Maria Jokela sanoo.

Caesarin poliittisen uran kantava teema oli se, että tämä vetosi kansan tukeen ja suosioon. Jokela kutsuu häntä oman aikansa populistiksi.

Julius Caesar järjesti esimerkiksi kalliita triumfeja ja meritaisteluita kansan huvitukseksi. Caesarin leimallinen strategia oli kanssaroomalaisten vihollisten armahtaminen sisällissodassa ja muissa sisäpoliittisissa erimielisyyksissä.

”Caesar pyrki osoittamaan kansalle, että hän on järkevä ja hyveellinen vallankäyttäjä. Caesar armahti esimerkiksi kansalaissodassa eri puolelle asettuneen Brutuksen, joka on tunnetuin salamurhaajista. Armollisuus kääntyi siis lopulta häntä itseään vastaan”, Jokela sanoo.

Tiedotusvälineet ovat tiuhaan verranneet presidentti Donald Trumpia Caesariin, koska hänkin esiintyy poliittisen eliitin vastavoimana.

”Antiikin ja nykyajan poliitikkoja ei voi tietenkään verrata suoraan toisiinsa. Caesar osasi sanoa oikeille ihmisille oikeat sanat, jotka he halusivat kuulla. Se on edelleen pätevä poliittinen toimintamalli”, Jokela vastaa.

Antiikin Roomassa ei ollut sosiaalista mediaa, mutta Caesariin näkyvänä hahmona kohdistui monenlaisia ilkeitä juoruja.

Caesarin kerrotaan olleen turhan tarkka ulkonäöstään vielä vanhemmallakin iällä. Miehen kuului ajella parta huolellisesti, mutta Caesar nyppi antiikin lähteiden mukaan jopa ihokarvojaan.

”Roomalaisille oli tärkeää, että ihmiset toteuttivat tiukasti yhteiskunnan määräämiä sukupuolirooleja. Ihokarvojen nyppimisen katsottiin sopivan naisille ja naismaisille miehille”, Jokela sanoo.

Myös kaljuutta pidettiin antiikissa häpeällisenä merkkinä vanhuudesta, ja Caesarin oli vaikea sietää kaljuuntumista.

”Lähteiden mukaan Caesar sai senaatilta eritysoikeuden käyttää laakeriseppelettä päänsä suojana”, Jokela kertoo.

Caesarin valtakausi muutti Rooman historiaa pysyvästi. Poliittinen vaikutus näkyy siinäkin, että hänen nimensä muuttui Rooman keisareiden arvonimeksi. Kuva: Carole Raddato

Yksi sitkeimmistä huhuista oli se, että Caesarin väitettiin suostuneen häntä huomattavasti vanhemman kuninkaan rakastajaksi Nikomedeen hovissa. Roomalaisessa yhteiskunnassa vallitsivat tarkat seksuaalinormit.

”Vapaasyntyisen miehen piti olla seksissä hallitseva osapuoli, eikä alistuvassa asemassa. Partnereiden sukupuolella ei ollut niin suurta merkitystä, vaan keskeisempää oli se, että mies oli aktissa penetroiva osapuoli”, Jokela sanoo.

Caesar oli naimisissa lähes koko aikuisikänsä, mutta hänellä oli tiettävästi lukuisia avioliiton ulkopuolisia suhteita, joita katsottiin yläluokkaiselta mieheltä sormien läpi. Suhde Kleopatra VII:n kanssa oli poikkeus, sitä paheksuttiin.

”Kleopatra oli ulkomaalainen nainen, jolla oli poliittista valtaa. Eli suorastaan paheiden huipentuma roomalaisille yläluokkaisille miehille, jotka tuottivat historiallisia tekstejä”, Jokela muistuttaa.

Caesarin elämän todellinen rakkautena on pidetty Serviliaa, salamurhaaja Brutuksen äitiä.

”Etenkin yläluokkaisille roomalaisille rakkaus ei ollut keskeinen syy mennä naimisiin, toisin kuin usein nykyään. Kaikki Caesarin avioliitot olivat hyvin strategisia. Antiikin ihmisilläkin oli silti oikeat tunteet”, Jokela sanoo.

Caesar on yhä päivittäisessä arjessa läsnä kalenteriuudistuksensa pohjalta. Julius Caesar esiintyy edelleen lukuisissa kirjoissa, televisiosarjoissa, elokuvissa ja videopeleissä.

Jokelan mukaan esimerkiksi kuolematon lausahdus: Sinäkin Brutukseni (latinaksi Et tu, Brute?) on todellisuudessa peräisin William Shakespearen näytelmästä.

Monet tuntevat Caesarin erityisesti sellaisena kuin hänet esitetään ranskalaisissa Asterix-sarjakuvissa. René Goscinnyn ja Albert Uderzon albumit saivat myös Maria Jokelan innostumaan historiasta.

”Hahmot ovat herkullisia, ja koko Asterix-sarjakuva on hauska ja sympaattinen. Sarjakuvissa on tietynlainen totuuspohja, mutta myös paljon keksittyjä juttuja. Caesar on Kleopatran ohella ainoa todellinen historiallinen hahmo, joka esiintyy Asterixissa säännöllisesti.”