Video: Suolla ontuneen kurjen selviytyminen oli hyvin epävarmaa – näin se hoivattiin taas kuntoon

Kurki ei pystynyt lentämään, kun se tuli viime elokuussa Pyhtään Lintuhoitolaan. Eläintenhoitaja Marjaana Hokkanen ruokki sitä lihalla, johon oli lisätty eläinlääkärin määräämää tulehduskipulääkettä. Kuva: Marjaana Hokkanen

Viime elokuun lopussa Pyhtään Lintuhoitolan omistajan Arto Hokkasen puhelin soi. Soittaja oli yksityishenkilö, joka oli havainnut ontuvan kurjen suolla Ruskiksen lintutornista, porvoolaisella luonnonsuojelualueella.

Lintu ontui toista jalkaansa eikä pystynyt nousemaan siivilleen. Vammautumisen vuoksi se oli joutunut eroon perheestään.

Kurki tuotiin lintuhoitolaan, mutta selviytymisestä ei ollut varmuutta.

”Meille tullessaan lintu vain makasi pyyhkeen päällä, oli hyvin aliravittu ja nälkäinen. Kiitos kunnaneläinlääkärille, hän määräsi sille tulehduskipulääkekuurin”, kertoo Arto Hokkanen.

Jalka parani muutamassa viikossa. Syksyllä luontoon palauttaminen ei kuitenkaan onnistunut, sillä kurjet olivat lähteneet jo talvehtimaan eteläisen Euroopan suuntaan. Toiset talvehtivat Lähi-idässä tai jopa Pohjois-Afrikassa asti.

Ravinnokseen kurki on saanut kalaa, koiranmakkaraa, lihanpalasia, viljaa, salaattia, raejuustoa, marjoja, vitamiineja ja kalkkia, Hokkanen luettelee.

Vaikka pitkäkaulainen asukki on ollut Pyhtään lintuhoitolassa yli puoli vuotta, se ei ole päässyt kesyyntymään ihmiseen. Ihmisen nähdessään se pitää piippausta muistuttavaa ääntä ja pinkaisee karkuun. Hokkaselle tämä on suuri ilon aihe.

”Tällainen menestystarina tällä kertaa. Aina täytyy olla varautunut siihen, että vaikka olisi kuinka hyvin hoitanut luonnonvaraista eläintä, se saattaa kesyyntyä, jolloin luontoon palauttaminen ei enää onnistu. Mutta tämä tietää, etten ole hänen vanhempansa”, hän naurahtaa.

Hän uskoo kesyyntymättömyyden johtuvan siitä, että kurki oli sen verran iso hoitoon tullessaan, ettei pidä Hokkasta tai hoitajaa emonaan. Kesällä se täyttää todennäköisesti vuoden.

Lintuhoitolassa asusteleekin Piippa-niminen kurki, joka pääsi kesyyntymään ihmiseen, eikä sitä voi enää valitettavasti palauttaa luontoon.

”Jos kesyyntynyt kurki palautettaisiin luontoon, se saattaisi lähteä ihmisten perään. Sitten tulisi meille soittoja, että hakekaa tämä pois.”

Kurki on tarkoitus palauttaa luontoon aivan lähiaikoina, heti kun lähiseudulla havaitaan luppokurkiparvi. Luppokurjet ovat nuoria, sukukypsäksi ehtimättömiä lintuja, joita tavataan esimerkiksi pelloilla ja suurilla niityillä.

Hokkanen sanoo, että kurjet ovat saapuneet viime viikkojen aikana Kymenlaaksoon. Toivoa on ilmassa. Omistajalla on hyvät verkostot lintuharrastajiin, jotka ilmoittavat hänelle luppokurkiparvihavainnosta.

”Kurki lennähtelee häkissä. Eihän täällä sellaista kiitorataa ole, että pääsisi lentämään kunnolla, mutta linnun siivet ovat ainakin kunnossa. Kovin terve se on”, hän toteaa.