Arvi Lindin kuolema päätti yhden aikakauden Suomessa
Puoli yhdeksän tv-uutisista koko kansan tutuksi tulleen Arvi Lindin poismeno muistuttaa ajasta, jolloin sekä uutiset, kieli että kokemus maailmasta olivat yhteisiä.
Sunnuntaina edesmennyt Ylen uutistenlukija Arvi Lind. Kuva: Jussi Nukari8.6.202615:00
Arvi Lindin poismeno merkitsi monella tavalla yhden aikakauden päättymistä. Ennen muuta Ylen puoli yhdeksän uutisten toimittajana ja uutistenlukijana koko kansan tietoisuuteen noussut Lind ei ollut vain uutiskasvo. Hän oli myös osa suomalaisten yhteistä kokemusta: vuosikymmenten ajan suomalaisten enemmistö pysähtyi saman lähetyksen, saman äänen ja kasvojen sekä saman kielen äärelle.
Vaikka Suomen tv-historiaan mahtuu lukuisia nimekkäitä toimittajia, Lind oli maineensa puolesta omassa luokassaan. Häntä nimitettiin jopa Suomen luotettavimmaksi mieheksi. Se, mitä Lind uutisissa sanoi, piti paikkansa. Hän edusti aikaa, jolloin uutistenlukija ei vain välittänyt tietoa vaan loi luottamusta ja yhteistä ymmärrystä.
Lindin merkitys rakentui sisällön lisäksi tavasta puhua: selkeästi, harkiten ja yhteisesti ymmärrettävällä yleiskielellä. Lind oli myös huolitellun kielen ja sen kieliopin puolestapuhuja ja vaalija. Hän toimi Suomen kielen lautakunnassa yli vuosikymmenen aikana, jolloin median kieltä pidettiin yhteisenä omaisuutena. Televisiouutisissa pyrittiin hänen mukaansa moitteettomaan puhuttuun yleiskieleen – kieleen, joka yhdisti.
Tämä on osa yhtenäiskulttuuria, joka on vähitellen hiipunut. Yhtä aikaa katsottujen uutisten rinnalla oli myös yhteinen kieli ja käsitys siitä, mikä on hyvä ja jaettu tapa ilmaista asiat. Sosiaalinen media on tehnyt yleiskielen normien rikkomisesta jopa tavoitellun tyylikeinon.
Lindin merkitys rakentui sisällön lisäksi tavasta puhua.
Viime aikoina Suomen kansa on Lindin ohella hyvästellyt lukuisia muitakin suurten ja osin jo heitä edeltäneiden ikäluokkien edustajia, jotka ovat samaan tapaan yhdistäneet kansaa.
Eila Roine oli “koko kansan näyttelijä”, jonka kasvot ja ääni tulivat tutuksi niin teatterista, televisiosta kuin lastenohjelmista. Hänestä rakentui monille sukupolville myös lämmin ja tunnistettava isoäitihahmo. Viime vuonna edesmennyt Chrisse Johansson puolestaan oli kirjaimellisesti kokonaisen iskelmäaikakauden sanoittaja. Vaikka hänen nimensä ei välttämättä ole kaikille tuttu, hänen sanoittamansa kappaleet ovat: R-A-K-A-S, Vasten auringon siltaa, Kesän lapsi ja lukemattomat muut hänen 3 000 kappaleen tuotannostaan ovat osa suomalaisten yhteistä muistia. Keväällä kuolleen Vuokko Nurmesniemen Piccolo-kuosisen Jokapoika-paidan pukevat ylleen yhä uudet sukupolvet.
Yhtenäiskulttuuri ei ollut pelkästään yhteisiä nimiä, vaan koko kansan jakama kokemus samasta todellisuudesta ja maailmasta. Nykymaailmassa vastaavia yhtenäiskulttuurin merkkihenkilöitä ei enää helposti synny: niin uutiset, kulttuuri ja viihde kuin kielikin hajautuvat, eikä yksi ääni enää kanna läpi koko kansan. Se on tuonut monille lisää vapauksia, mutta samalla yhteinen kiintopiste on katoamassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
