Onko vahva puristusvoima sinulla geeneissä? Se saattaa suojata sydän- ja verisuonitautien aiheuttamalta kuolemalta

Jussi Kuikka testasi puristusvoimaansa SuomiMies-rekkakiertueella vuonna 2011. Kuva: Markku Vuorikari

Tuoreen tutkimuksen mukaan perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.

Alhainen lihasvoima, erityisesti käden puristusvoima, on yhteydessä enneaikaiseen kuolemanriskiin. Lihasvoiman heikentymistä voidaan hidastaa fyysisellä aktiivisuudella, ja parempi lihasvoima voi lisätä halukkuutta liikkua.  Elämäntapojen lisäksi lihasvoimaan vaikuttavat myös geneettiset tekijät.

Tutkimuksessa selvisi, että miehillä perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan pienensi lievästi sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä. Nämä havainnot säilyivät merkitsevinä jopa silloin, kun huomioitiin muut elämäntavat, kuten tupakointi, alkoholinkulutus ja painoindeksi. Vastoin ennakko-oletuksia tutkimuksessa havaittiin, että perinnöllisen lihasvoiman ja kuoleman riskin välinen yhteys ei ollut riippuvainen fyysisen aktiivisuuden määrästä.

”Perinnöllisen fyysisen vahvuuden ja alhaisemman kuolemanriskin välinen yhteys siis säilyi, liikkuipa henkilö vapaa-ajallaan vähän tai enemmän”, väitöskirjatutkija Päivi Herranen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta selventää yliopiston tiedotteessa.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin.  Kuva: Markku Vuorikari

Naisilla perinnöllinen lihasvoima ei ollut yhteydessä kuolleisuuteen, mikä voi johtua sukupuolten välisistä biologisista ja ympäristöllisistä eroista, jotka vaikuttavat sydän- ja verisuoniterveyteen.

”Teoriassa saattaisi olla mahdollista, että geneettiset ja fysiologiset tekijät, jotka edistävät naisten lihasvoimaa, voisivat lisätä heidän herkkyyttään sydän- ja verisuonisairauksille, joiden esiintyvyys naisilla iän myötä yleistyy. Tätä täytyisi kuitenkin vielä selvittää suuremmissa aineistoissa”, Herranen pohtii.

Tutkimuksen aineisto sisälsi tiedot lähes 9000 suomalaisen kaksosen perimästä ja elämäntavoista. Tutkittavien koulutusta, painoindeksiä, tupakointia, alkoholinkäyttöä ja fyysistä aktiivisuutta selvitettiin kyselylomakkeilla kolmessa eri aikapisteessä.

Tutkimukseen pääset tutustumaan tarkemmin tästä.