Kymmenettuhannet vapaa-ajanasunnot rapistuvat ilman käyttöä – Kuitenkin vain pieni osa on korjauskelvottomia - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Kotimaa

Kymmenettuhannet vapaa-ajanasunnot rapistuvat ilman käyttöä – Kuitenkin vain pieni osa on korjauskelvottomia

Tyhjilleen jääneet, asumattomat rakennukset tekevät maisemasta lohduttoman.
Jukka Pasonen
Hoitamaton pihapiiri ja rapistuva rakennus saavat kauniinkin mökin näyttämään surkealta.

Suomessa on vähintään 30 000 käyttämättä jäänyttä ja ränsistymisvaarassa olevaa vapaa-ajan asuntoa tai tyhjää pientaloa. Luvussa ovat mukana sekä veden äärellä että kuivalla maalla sijaitsevat rakennukset.

”Luku voi olla varovainen arvio”, korostaa Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Antti ­Rehunen.

Tarkkaa tietoa asiasta ei ole, sillä vapaa-ajan­asuntojen käyttötarkoituksia ei ole juuri tutkittu.

Joitakin mökkien käyttöä kartoittavia hankkeita on tehty. Niiden perusteella on mahdollista arvioida, minkä verran meillä on vähälle käytölle jääneitä mökkejä.

Arvion tekemiseen käytetään Sykessä rakennus- ja huoneistorekisteriä.

Rekisteristä voidaan tunnistaa entiset asuin­rakennukset, jotka ovat jääneet moneksi vuodeksi vaille vakituisia asukkaita. Pääosa näistä rakennuksista on eriasteisessa vapaa-ajan käytössä.

Yli kolme vuotta tyhjillään olleiden asuinrakennusten määrä on kasvanut 2010-luvulla. Viimeisimpien tilastotietojen mukaan tyhjillään olleita pientaloja on Suomessa noin 180 000. Vuosikymmenessä määrä on kasvanut 40 000:lla.

Monet näistä voivat olla sellaisia, että samaan pihapiiriin on tehty uudisrakennus ja vanha on jäänyt vaille asukkaita. Kun nämä karsitaan tilastoista, jää noin 140 000 rakennusta, joilla on oma pihapiiri.

Vuonna 2018 Suomessa oli noin puoli miljoonaa kesämökkiä, joista neljä viidesosaa sijaitsi rantatonteilla.

Kesämökkibarometrin vastausten perusteella mökki­kannasta muutama prosentti on käyttämättömiä tai hyvin vähäisellä käytöllä, esimerkiksi varastoina. Se tekee kymmenestä kahteenkymmeneen tuhatta käyttämätöntä tai hyvin vähän käytettyä mökkiä.

Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä pro gradu ­-tutkimuksessa omistajilta kysyttiin mökkien käyttö­asteesta.

Tutkimuksen perusteella Antti Rehunen arvioi, että vähällä käytöllä olevista mökeistä noin reilu kolmannes olisi korjauksen jälkeen asumiskelpoisia ja yli kymmenesosa purku­kuntoisia.

”Eli purkukuntoista taloja olisi noin 20 000.”

Useimmiten rapistumaan jäävät sellaiset vapaa-­ajan asunnot, jotka sijaitsevat harvaan asutulla maaseudulla eivätkä ole veden äärellä. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi omistajan korkea ikä, mökin vähäinen käyttötarve ja se, ettei perinnöksi jääneen mökin hoidosta päästä yhteisymmärrykseen.

Hoitamattomina rakennukset jäävät rapistumaan ja päätyvät ennen pitkään tietokannan kohtaan ”ränsistymisen vuoksi hylätty”. Tällaisia rakennuksia on Suomessa noin 7 000. Osa on merkitty rekisteriin jo 1980-luvulla.

Jos rakennus on huonon kuntonsa vuoksi vaarallinen, sen purkaminen on omistajan vastuulla. Purkaminen kuitenkin maksaa, eivätkä kaikki omistajat siksi tahdo tehdä sitä.

Käyttämättä jäänyt ja huonokuntoinen rakennus olisi Rehusen mielestä rapistumisen sijaan parempi myydä tai purkaa, jos kunnostamiseen ei ole mahdollisuuksia. On kyse ennen kaikkea maisemasta, joka vaikuttaa maaseudun elävyyteen.

Alueesta saa huonon kuvan, jos siellä on paljon vanhoja ja ränsistyneitä rakennuksia.

Kyse ei kuitenkaan ole yhteen suuntaan kulkevasta kehityksestä, Rehunen huomauttaa. Pitkään käyttämättä olleita vanhoja asuintaloja ja kesämökkejä otetaan myös uudelleen käyttöön.

Lue myös:

Mökkikaupan renessanssi tuo markkinoille uinuneita kohteita – Vajaakäytöllä olleille mökeille olisi kysyntää, kun vain myyjät saavat tehtyä luopumispäätöksensä

Kiinteistön annetaan ennemmin lahota kuin muiden siitä nauttia

Lue lisää

Ulkomailla ei aina ymmärretä Sibeliusta – Silloin kapellimestari Santtu-Matias Rouvali saa selittää, että säveltäjänero oli myös masentunut alkoholisti

Valokuvaajapariskunta taltioi tarinoita Suomen museoteiden varsilta

A.I. Virtanen keksi säilörehun, ja pian alkoivat harventua niin ladot kuin lapsetkin – haittaako latojen puute suomalaisten lisääntymistä?

Ylistyslaulu suomalaiselle maalaismaisemalle ja omituisille postilaatikoille