Kotimaa

Tyly tulos tieverkkoa kartoittavasta kyselystä: Vastaajista noin 80 prosenttia arvioi alemman tiestön Etelä-Savossa huonoksi tai erittäin huonoksi

Tieyhdistyksen puheenjohtajan mukaan korjausvelka uhkaa karata käsistä. Ennakoiva tienpito olisi korjausvelkaa halvempaa.
Petteri Kivimäki
Maanviljelijä Juho Vesalainen on kyllästynyt tien huonoon kuntoon monien muiden eteläsavolaisten kanssa. Riittämätön rahoitus ja sen mukana tulevat tiestön hoito-ongelmat ovat suurin syy siihen, miksi tiet ovat niin huonossa kunnossa.

MTK-Etelä-Savon teettämä kysely valtion alemman asteisen tieverkon kunnosta antoi huonoja tuloksia. Kyselyyn vastanneista noin 80 prosenttia arvioi alemman asteisen tiestön kunnon huonoksi tai erittäin huonoksi.

Alemman asteisella tieverkolla tarkoitetaan lähtökohtaisesti valtion vastuulla olevia sorapäällysteisiä teitä.

Vastaajia oli yhteensä 306 Etelä-Savon maakunnan alueelta ja kyselyyn vastasivat pääasiassa MTK-Etelä-Savon jäsenet.

Yhdenkään vastaajan mielestä tiestön kunto ei ole ollut kiitettävä ja hyvän on vastannut vain 0,7 prosenttia vastaajista.

"Tien käyttäjien mitta on täysi. Ihmisten viesti on tämän kyselyn perusteella aika karu", kertoo MTK-Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio.

Kyselyssä kysyttiin myös kesä- ja talvikunnossapidosta.

Kesäkunnossapidon 80 prosenttia vastaajista vastasi olevan huonoa tai erittäin huonoa. Talvikunnossapito oli huonoa tai erittäin huonoa, vastasi yli puolet.

"Tiestön huonoon kuntoon on meidän mielestämme kaksi syytä. Ensimmäinen on tietysti liian vähäinen rahoitus, mutta jos on vähän rahaa niin se pitää käyttää viisaasti eikä vain mennä sen rahoituksen taakse."

"Tiet saataisiin sillä ainakin parempaan kuntoon, että oikeanlainen kalusto olisi oikeaan aikaan liikkeellä ammattilaisten ajamina."

Kyselyyn vastanneiden mukaan ongelmat kesäaikaan liittyvät tien lanaukseen, peruskuntoon, sorastukseen ja suolaukseen.

Talvella ongelmat ovat vastaajien mukaan keskittyneet lähinnä lumen auraukseen ja liukkauden estämiseen.

Tieyhdistyksen puheenjohtaja Juha Ojala pitää alemman tieverkon tilannetta huolestuttavana, jos valtiovarainministeriön ehdotus budjettiriiheen toteutuu.

"Vuosille 2019–2020 saatiin kokonaisrahoitusta ihan mukava nousu perusväylän- ja tien kunnossapitoon, mutta nyt summa putoaa tienpidossa 40 miljoonalla eurolla."

Hänen mukaansa korjausvelka uhkaa karata käsistä. Silloin ei päästä ennakoivaan tien kunnossapitoon, mitä juuri on tavoiteltu.

"Ennakoiva tienpito olisi korjausvelkaa halvempaa ja tien käyttäjille paljon parempi vaihtoehto. Sama tilanne on yksityisteissä, joita on vielä valtionteitäkin enemmän. 20 miljoonasta eurosta ollaan vähentämässä kolmasosa pois."

Ojala korostaa heikkokuntoisten teiden maaseudun elinkeinoille aiheuttamaa lisärasitusta.

"Maito ja puu lähtevät aina ensin yksityistien varrelta eteenpäin."

Ojala pitää hyvänä, että tilannetta on kartoitettu Etelä-Savossa. Hänellä on vastaavia kokemuksia Keski-Suomesta.

"Kesällä tuli liikuttua valtion paikallisteillä, joita ei oltu hoidettu lainkaan. Tarvitaan selkeä tasokorotus rahoitukseen, jota tälle vuodelle oli jo saatu."

"Luotan kyllä suomalaisiin yrittäjiin, jotka tekevät hyvää työtä, jos sille vain on annettu mahdollisuudet."

Lue lisää

Hevosopisto alkaa luopua rakennuksistaan – katettua alaa viisi hehtaaria, korjausvelka 32 miljoonaa euroa

Vesilaitosyhdistys: Vesi- ja viemäriverkoston rapautuminen vaatii asiakasmaksujen tuntuvaa korottamista

Viljelijä kyllästyi täysin tienhoitoon: "Maksamme kiinteistöveroa, mitä sillä saamme? Emme ainakaan minkäänlaista tienhoitoa"

Ravitaloudessa syytä kääntää katse tulevaan – "Tarvitaan alueen toimijoita ja kaupunkeja mukaan pääomittamaan investointeja"