Kotimaa

Asiantuntijat MT:ssä: Antakaa pienille kouluille lisäaikaa

Monissa kunnissa on kouluja lakkautettu nopeammin kuin väestökehitys olisi vaatinut. Yhteiskunnassa meneillään oleva muutos luo kyläkouluille uuden mahdollisuuden, huomauttaa kuusi koulutusasiantuntijaa MT:n mielipidekirjoituksessa.
Kai Tirkkonen
Aika voi muuttua pienille kouluille suotuisammaksi, kirjoittajat huomauttavat.

Meneillään oleva arvojen ja asenteiden muutos tarjoaa erityisesti haja-asutusalueille uusia mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämiseen. Paikkariippuvuuden höllentyessä perheet voivat asua lähempänä luontoa ja väljemmässä ympäristössä. Tälle kehitykselle pitää antaa nyt tilaa ja aikaa.

Monissa kunnissa on kouluja lakkautettu enemmän kuin väestökehitys olisi vaatinut. Vuonna 2018 alle 50 oppilaan kouluja oli kaikista perusopetuksen kouluista enää viidennes, kun vuonna 2000 niitä oli noin 40 prosenttia. Perheille tärkeiden lähipalvelujen puuttuminen vähentää alueen vetovoimaa.

Juuri valtioneuvoston eduskunnalle antaman koulutuspoliittisen selonteon mukaan uutta teknologiaa hyödynnetään laajasti ja innovatiivisesti oppimisen tukena. Digitaalinen koulutustarjonta sekä digitaaliset oppimisalustat ja -ratkaisut mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun.

Pienten koulujen työskentelylle tunnusomainen yksilöllisyys, joustavuus ja eri-ikäisryhmissä tapahtuva luonnollinen yhteistyö sekä erilaisten oppijoiden tarpeiden havaitseminen sopivat hyvin yhteen koulutuspoliittisen selonteon tavoitteiden kanssa.

Pienissä kouluissa oppilaat tottuvat turvallisessa ympäristössä luonnostaan käyttämään myös digitaalista koulutustarjontaa ja etäopiskelumahdollisuuksia. Näistä on hyötyä jatko-opinnoissa ja tulevaisuuden työelämässä.

Koulutuspoliittisessa selonteossa tavoitteeksi asetetaan rahoitusjärjestelmä, joka huomioisi nykyistä tehokkaammin kuntien eriytyvät olosuhteet. Tämä mahdollistaisi selonteon mukaan nykyistä paremmin paikallisen ja alueellisen yhteistoiminnan palveluiden järjestämiseksi.

Alakoulut ja esiopetuksen ja pienimpien peruskoululaisten pientenlastenkoulut voivat olla tärkeä osa alueen vetovoimaista palveluverkkoa. Alueelliset erot tunnistava kouluverkko on siksi tavoiteltava vahvuus ja valttikortti sivistyskunnille, missä kaikkien ihmisten ja perheiden hyvä elämä voi toteutua. Lapsille hyvään elämään kuuluu leikki ja vapaa-aikaa pitkien koulukuljetusmatkojen sijaan sekä juurtuminen omaan lähiympäristöön.

Tuomo Laitila

KT, dosentti

Taina Peltonen

KT, ent. sivistysjohtaja

Sami Tantarimäki

FT, Turun yliopiston Brahea-keskus

Risto Kilpeläinen

KT, rehtori

Lauri Wilen

FT, tutkija, Jyväskylän yliopisto

Gunilla Karlberg-Granlund

PeD, Åbo Akademi

Lue kaikki MT:n mielipidekirjoitukset.

Lue lisää

Arvojen muutos tukee pienkoulujen säilyttämistä

Korona kuumensi mökkikaupan

Kun palveluverkosta on jäljellä solmu

Lapsista säästäminen on maakunnalle virhe