Kotimaa

Pelastustoimi kärsii 81 miljoonan euron rahoitusvajeesta — lisäksi alalle tarvitaan 1 000 lisävirkaa

SPAL ry:n johtaja Kim Nikulan mukaan lisävirkojen täyttäminen kestää nopeimmillaankin 5-10 vuotta.
Kai Tirkkonen
Kim Nikula toivoo, että pelastusalan koulutusmäärät ja rahoitus otettaisiin pikaisesti tarkasteluun henkilöstötarpeen täyttämiseksi.

Suomen pelastusalan ammattilaiset ry (SPAL) ei ole tyytyväinen eduskunnan hyväksymään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen. Kesäkuussa hyväksytyn uudistuksen myötä pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille vuoden 2023 alussa.

Vakavimmat ongelmat liittyvät pelastustoimen rahoitukseen. Pelastustoimessa on jo ennen uudistusta 81 miljoonan euron rahoitusvaje.

Lisäksi uudistuksen hallinnolliset muutoskustannukset ovat SPAL:n mukaan mittavat ja osittain ennakoimattomissa.

”Tämä rahoitusvaje on kertynyt usean vuoden aikana. Se johtuu osittain henkilöstön eläkesiirtymistä ja varallaolon kohdalla tehdyistä ratkaisuista. Tämä on sisäministeriön ilmoittama arvio tulevaisuuden tarpeista”, Suomen pelastusalan ammattilaiset ry:n johtaja Kim Nikula kertoo.

Viime vuoden maaliskuussa työtuomioistuin teki päätöksen, jonka mukaan palomiesten varallaoloaika on tosiasiassa työaikaa. Palomiehillä on pääsääntöisesti velvollisuus saapua paloasemalle viiden minuutin sisällä hälytyksestä.

Valmiusaika rajoittaa työtuomioistuimen mukaan vahvasti työntekijän vapaa-aikaa. Varallaolo on tosiasiassa työaikaa, joksi se pitää myös lukea. Tämä on lisännyt pelastustoimen kustannuksia.

”Useissa kunnissa taloustilanne on heikko ja huoltosuhteen sekä sote-uudistuksen myötä säästöpaineet kasvavat entisestään. Riskinä on, että säästöjä haetaan pelastuspalveluja heikentämällä ja henkilöstön määrää vähentämällä, Nikula toteaa.

Nikulan mukaan pelastuslaitosten rahoitusongelmat tiedostetaan hallinnossa, mutta toimenpiteet asian korjaamiseksi ovat jääneet vielä vähäisiksi.

”On sanottu, että rahoitusvaje huomioidaan ja toimenpiteitä tehdään, mutta mitään konkreettista ei ole vielä tässä vaiheessa tapahtunut.”

Rahoitusvajeen lisäksi pelastuslaitos kärsii Nikulan mukaan akuutista henkilöstötarpeesta.

SPAL arvioi, että pelastustoimeen tarvitaan yli 1 000 lisävirkaa, jotta palvelutaso kyetään varmistamaan tulevaisuudessa.

”Henkilöstön määrä, osaaminen ja toimintavalmius on oltava sellaisella tasolla, että kuntalaisille voidaan turvata lakisääteiset pelastuspalvelut hallintomallista riippumatta.”

SPAL on varoitellut pelastusalan henkilöstövajeesta jo ainakin neljän vuoden ajan. Konkreettisiin toimenpiteisiin ei kuitenkaan ole ryhdytty.

Nykyistä vajetta ei ole mahdollista täyttää nopeasti. Nikulan arvioi, että henkilöstövajeen täyttäminen kestää nykyisillä resursseilla ja koulutusmäärillä 5–10 vuotta.

”Koulutusmääriä ja rahoitusta pitää tarkastaa. Kyse on pitkän aikavälin strategiasta, jota pitää toteuttaa systemaattisesti.”

Nikula kehottaa harkitsemaan myös paikallisten kurssien järjestämistä, jotta henkilöstötarpeeseen voidaan vastata. Tärkeintä on, että toimenpiteisiin ryhdytään mahdollisimman pian.

”Enää ei ole varaa jäädä odottelemaan.”

Yleisellä tasolla pelastusalan uudistuksessa on Nikulan mielestä hyviä ja huonoja puolia.

Pelastustoimi on kuitenkin jäänyt mittavassa sote-uudistuksessa taka-alalle.

”Pelastustoimi on aika pieni osa sote-kokonaisuutta. Välillä oli sellainen tunnelma, että uudistusta tehtiin sote edellä ja pelastustoimi vain liitettiin siihen kylkeen.”

Nikulan mukaan pelastusvastuun siirtyminen hyvinvointialueille muuttaa pelastuslaitosten käytännön toimintaa hyvin vähän.

Tilanne on harmillinen, sillä sote-uudistus olisi tarjonnut mahdollisuuden pelastuslaitoksen hallinnon laajempaan uudistamiseen.

”Kannatimme laajempaa aluepelastuslaitoskokonaisuutta. Emme ole tyytyväisiä tulevaan aluejakoon.”

Esimerkiksi pelastustoimen valtiollistaminen olisi ollut Nikulan mukaan mahdollisesti aluejärjestelmää tehokkaampi malli.

”Kaikki muut yhteistyöviranomaiset ovat tällä hetkellä valtiolla. Toinen kysymys sitten on, olisiko pelastuslaitoksen ja ensihoidon yhteistyö ollut parempi vaihtoehto”, Nikula pohtii.

Uudistus on kuitenkin hyväksytty. Nyt tärkeintä on Nikulan mukaan se, että SPAL:n esille nostamiin ongelmiin tartutaan hyvinvointialueiden valmisteluvaiheessa.

Pelastuslaitosten henkilöstö on otettava mukaan hyvinvointialueiden valmisteluun heti suunnittelun alkuvaiheessa, jotta vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä virka- ja työehtoihin voidaan varmistaa.

Nikula korostaa, että uudistuksessa on myös monia hyviä tavoitteita.

”Se, että tavoitteissa ajetaan yhdenmukaisia prosesseja pelastusviranomaistoiminnassa sekä selkeää, toimivaa johtamisjärjestelmää, on kannatettavaa.”

Lue lisää

Arvio pelastustoimen 81 miljoonan rahoitusvajeesta alakanttiin — SSPL: "Oikeasti rahaa puuttuu 150 miljoonaa, tai vähintään 120 miljoonaa"

Nuorison muutto kasvukeskuksiin haaste pikkukuntien sopimuspalokunnille

Uudellemaalle suurin nettomenojen lisäys sotesta

Apulaisoikeusasiamies: STM ja THL eivät ole korjanneet toimintaansa useista pyynnöistä huolimatta – Astra Zeneca -tapaus sai "erityisen huolestuneeksi"