Kotimaa

Näissä kunnissa vain noin puolet aikuisista on saanut ensimmäisen annoksen – asiantuntija näkee rokotuskielteisyyden juuret viime keväässä

Laiskuus hankkia ensimmäinen rokoteannos nostaa päätään eri puolella Suomea. Etelä-Pohjanmaalla tilanne on huonoin.
Sanne Katainen
Koronarokotuksille oli kysyntää viime keväänä, mutta silloin joillain alueilla niitä ei ollut riittävästi. Heinäkuussa rokotushalukkuus alkoi hiipua.

Suuri osa monen pienen kunnan aikuisväestöstä on jättänyt ottamatta koronarokotteen ensimmäisen annoksen. THL:n mukaan yli 20–69-vuotiaista suomalaisista on koko maassa ottanut ensimmäisen annoksen 82,5 prosenttia, mutta monessa kunnassa on jämähdetty 70 prosentin pintaan.

Into on hiipunut monilla pienillä paikkakunnilla ympäri Suomea, mutta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tilanne on huonoin. Maakunta pitää perää, kun verrataan ensimmäisen rokotteen saaneita koko Suomessa missä tahansa ikäluokassa välillä 12–60 vuotta. Erityisen alhaisen kattavuuden kuntia ovat muun Kauhajoki, Kauhava, Teuva ja Alajärvi.

Esimerkiksi ikäryhmässä 30–34 ensimmäisen rokotteen on Suomessa saanut keskimäärin 73,7 prosenttia, mutta Kauhajoella oli tuossa ikäryhmässä saanut ensimmäisen piikin vasta 52,9 prosenttia.

”Olen keskustellut kuntien terveydenhuollosta vastaavien kanssa. Ongelmaa on selkeästi, ja olemme yrittäneet aktiivisesti poistaa esteitä”, sanoo THL:n rokotusohjelmasta vastaava johtava asiantuntija Mia Kontio.

Rokottaminen on hänen mukaansa yritetty tehdä mahdollisimman helpoksi niin, että piikille voi tulla ilman ajanvarausta.

Kauhajoen terveyspalvelujohtaja Kirsti Kähärä kokee, että yhtenä merkittävänä syynä Kauhajoen ja koko Etelä-Pohjanmaan synkkään tilanteeseen on rokotteiden kohdentaminen viime keväänä.

”Etelä-Pohjanmaa sai silloin suhteessa vähemmän rokotteita kuin muut sairaanhoitopiirit. Kärsimme yhä siitä.”

Hän sanoo, että keväällä halukkuutta rokotteen ottamiseen olisi ollut. Nyt rokotetta olisi, mutta rokotuksiin ei enää hakeuduta hanakasti.

Mia Kontio THL:stä pitää kevään rokotevajetta Etelä-Pohjanmaalla uskottavana syynä alueen heikkoon rokotusprosenttiin ensimmäisen rokotteen osalta.

”Optimaalista olisi ollut, että silloin olisi voitu tarjota nuorille rokote. Nuoret siirrettiin taas viimeiseksi. Samalla he kokivat, että heitä ei ole niin kovin tärkeää rokottaa.”

Kauhajoella on järjestetty erilaisia tempauksia rokotekattavuuden lisäämiseksi. Tuloksiakin on saatu.

”Täällä järjestettiin syyskuun puolivälissä Kauppojen yö -tapahtuma. Sen yhteydessä oli mahdollisuus ottaa rokote, ja 130 ihmistä sen myös haki”, sanoo Kähärä.

Rokotehaluttomuuden nousua pienissä kunnissa ympäri Suomea selittää THL:n Mia Kontion mukaan myös se, että tartuntoja ja vakavia sairastumisia on lähipiirissä vähän. Hän ottaa vastakkaiseksi esimerkiksi Ranskan, jossa rokotevastaisuus on suurta mutta jossa kuitenkin rokote otetaan.

Kontio näkee tilanteen koko maan osalta kuitenkin melko valoisaksi. Tavoitteena on saada vähintään 80 prosentin rokotuskattavuus lokakuun loppuun mennessä. Nyt kakkosannoksen on ottanut 20–69-vuotiaista suomalaista jo 68,4 prosenttia.

Hän ei pidä myöskään nuorempien ikäluokkien laiskuutta ottaa rokote katastrofaalisena asiana, koska vakava tautimuoto on heillä harvinaisempaa.

”Huomio kannattaa kiinnittää siihen, että ikäluokasta 50–70 vuotta löytyy yhä rokottamattomia. Heillä on huomattavan suuri mahdollisuus joutua sairaalahoitoon.”

Kinnula pohjoisessa Keski-Suomessa kummittelee rokotuskattavuutta erittävien tilastojen synkkänä kuntana tilastointiongelmien vuoksi. THL:n rekisteri näyttää, että kuntalaisista olisi saanut vain 6,8 prosenttia kaksi rokotetta ja 49,3 prosenttia yhden annoksen, mikä ei pidä paikkansa.

Todellisuudessa tilanne on kunnassa varsin hyvä. Alueen rokotuksista vastaavan virkalääkärin Heimo Lajusen mukaan kaikki halukkaat aikuiset saatiin rokotettua elokuun alkupuoleen mennessä.

Lajusen mukaan rokotevastaisuus on kunnassa muutaman prosentin tasoa.

"Lähetimme koteihin kyselyn, saako heidän 12–15-vuotiaille lapsilleen antaa rokotteen. Rokottamisen lapsiltaan kielsi kymmenkunta perhettä."

Lajunen huomasi rokotusvastaisuuden nostaneen päätään vasta heinäkuussa. Yhtenä syynä hän pitää joidenkin altistumista rokotevastaisten mielipidevaikuttajien näkemyksille. Toinen, luonnollisempikin selitys on.

"Yksinkertaisesti kiireinen elämä, jossa arki kaatuu päälle. Tämä kävi ilmi, kun juttelin erään sairastuneen kanssa. Hän sanoi, ettei vain saanut hoidettua asiaa."

Lue lisää:

Amnesty: Lääkeyhtiöt ja vauraat valtiot estävät koronarokotteiden riittävän jakelun köyhempiin maihin – "Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, on itsekästä rokotenationalismia"

Pääkirjoitus: Kiellät piikin, kiellätkö hoidon?

Nyrkki puhui painavasti pohjalaisille: Etelä-Pohjanmaa ensimmäistä kertaa koronan leviämisvaiheeseen – yksi syy nousi päätöksessä ylitse muiden

Timo Filpus
Lue lisää

Presidentti Niinistö tapaa Viron uuden presidentin tänään

VR ja HSL luopuvat tänään maskipakosta – maskin käyttöä suositellaan edelleen

Suomessa 1 732 uutta koronatartuntaa – sairaalassa olevien määrä nousi viikonloppuna 215 potilaaseen

Ukrainassa ennätysmäärä koronaan liittyviä kuolemia sekä tartuntoja