Kotimaa

Pitääkö tuulivoimalan lapoja lämmittää kovilla pakkasilla? Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja vastaa, ja ampuu myös alas yhden sitkeän myytin

Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja kertoo myös, miten paljon energiaa lämmittäminen vie.
Rami Marjamäki
Tyypillisen tuulivoimalan lämmitysjärjestelmän energiankulutus on puolesta yhteen prosenttia koko voimalan vuosituotannosta.

Ympäri Suomea on viime päivinä ollut kovia pakkaslukemia. Tästä on herännyt kysymyksiä siitä, miten kovat pakkaset vaikuttavat tuulivoimatuotantoon.

Tilastojen valossa meillä Suomessa tuulee talvisin enemmän kuin kesällä.

Maaseudun Tulevaisuuden tavoittama Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo, että lokakuun alun ja maaliskuun lopun välisenä aikana tuotetaan 60 prosenttia koko vuoden tuulivoimatuotannosta.

Usein on niin, että kovat pakkaspäivät ovat vähätuulisia. Mikkonen huomauttaa, että parina viime vuonna kovimmat pakkaspäivät ovat kuitenkin olleet myös kovatuulisia päiviä.

Jotta ikäviltä seurauksilta vältytään, osaa tuulivoimaloiden lavoista lämmitetään. Se, tarvitaanko tuulivoimalaan lapalämmitintä vai ei, arvioidaan ennen rakentamispäätöksen tekemistä.

"Se arvioidaan samalla. kun arvioidaan tuulisuus, ympäristövaikutuksia ja kaikkea muuta", Mikkonen valaisee.

Tämä johtuu siitä, että lapalämmittimet on hyvin vaikeaa asentaa jälkikäteen.

Päätökseen vaikuttaa niin sanottu jäätämisriski. Kyse on siitä, että joillain alueilla on muita alueita todennäköisempää, että lapoihin kertyy niin sanottua tykkyjäätä. Jos jäätämisriski ylittää tietyn kynnysarvon, asennetaan lapoihin lämmittimet.

Lapalämmittimiä on kahta eri tyyppiä. Toiset niistä pidetään jäätämisaikaan päällä jatkuvasti ja toisia lämmittimiä vain silloin, kun voimalaan on kertynyt jäätä ja voimala on pysäytetty sulattamisen ajaksi.

Monella saattaa herätä mieleen ajatus siitä, että tuulivoimaloiden lapojen lämmittäminen vie runsaasti sähköä. Näin ei kuitenkaan Mikkosen mukaan todellisuudessa ole. Voisi jopa sanoa, että kyseessä on varsin sitkeä myytti.

"Puhutaan tosi tosi pienistä määristä verrattuna voimalan tuotantoon", Mikkonen sanoo.

Tyypillisen tuulivoimalan lämmitysjärjestelmän energiankulutus on Mikkosen mukaan puolesta yhteen prosenttia koko voimalan vuosituotannosta.

Toimitusjohtaja kertoo muuttaman vuoden takaisesta tapauksesta, jossa jäätäminen aiheutti vakavia ongelmia tuulivoimalalle. Tällöin lämmittimet olivat talven aikana päällä yli tuhannen tunnin ajan. Tällä kertaa lämmitykseen kului kaksi prosenttia kyseisen voimalan vuosituotannosta.

Suomalaiset tuulivoimalat poikkeavat Etelä-Euroopan voimaloista talvisten säiden takia. Mikkonen kertoo, että Suomessa käytetään "talvipaketin sisältäviä" voimaloita eli vaikkapa voimalan moottorissa olevat nesteet ovat erilaisia Suomessa kuin esimerkiksi Espanjassa.

Mikkonen vertaa tuulivoimaloiden erilaisuutta siihen, että myös esimerkiksi autoilta vaaditaan Suomen talvessa erilaisia ominaisuuksia kuin Etelä-Euroopassa.

"Samalla tavalla ne voimalat on valmistettu tänne pohjoisiin olosuhteisiin sopiviksi", hän kertoo.

Lue lisää:

Tuulivoimatuotantoon soveltuvia uusia alueita löytyi pohjalaismaakunnista paljon – selvityksessä kohteita sekä mantereelta että mereltä

Tuulivoima on Suomelle roima kilpailuetu suuren maapinta-alan vuoksi – Suomella mahdollisuus energian viejäksi tuonnin sijaan

Lue lisää

Aarre: Tuulivoimayhtiöt lähestyvät maanomistajia kirjeillä – "Vaikka korvaus tuntuisi hyvältä, vuokrasopimusta ei kannata allekirjoittaa saman tien", asiantuntija neuvoo

Lahteen suunnitellaan Suomen suurinta vihreän vedyn tuotantolaitosta, vaatii rutkasti lisää tuulivoimaa

Tuulivoimaa rakennettiin viime vuonna ennätystahtiin – osuus sähkönkulutuksesta nousee 25 prosenttiin vuonna 2025

Säätövoima uhkaa loppua