Miksi Norjan sateet vaikuttavat Suomen sähkön hintaan? – ”Hyvän ja huonon vuoden ero vastaa Suomen sähkönkulutusta”
Vedellä tuotetun sähkön mahtimaat Ruotsi ja Norja panttaavat vettä ja jauhavat sähköä vasta talvella, kun kulutus on suurta ja hinta korkea.
Kuhankosken vanhan vesivoimalan mittarit kertovat ajoista, jolloin se oli Suomen suurin sähköntuottaja. Laitos on yhä toiminnassa, mutta se on enää yksi pienistä. Kuva: Petteri KivimäkiSateet Norjassa heijastuvat Suomen markkinoihin ja hintoihin, vaikka Suomeen tuleva sähkö tulee pääosin Pohjois-Ruotsin kautta. Norjassa satoi vähän vuosina 2018 ja 2021, mikä nosti hintoja. Toisaalta taas vuosi 2020 oli runsassateinen, ja silloin monet suomalaiset lukitsivat onnekkaasti itsensä parin vuoden määräaikaiseen, edulliseen sopimukseen.
Myös Norjassa podetaan joinain vuosina vesipulaa, vaikka kaikki on suhteellista.
”Norjan hyvän ja huonon vesivuoden ero vastaa karkeasti Suomen vuosittaista sähkönkulutusta”, sanoo johtaja Jari Kostama Energiateollisuudesta.
Pohjois-Ruotsin kautta tulee sähköä Suomeen parhaimmillaan 1 500 megawatin teholla, ja usein kapasiteetti onkin täyskäytössä. Parin vuoden päästä on tulossa siirtokapasiteettia 800 megawattia lisää.
”Olemme hyötyneet hirveän paljon Ruotsista ja Norjasta, sillä olemme saaneet vesivoimasta valtaosin halpaa sähköä”, Kostama sanoo.
Myöhemmin sähkö alkaa ajoittain kulkea kaapelia pitkin myös toiseen suuntaan, kun Suomen kasvava tuulituotanto jauhaa ajoittain ylijäämää.
”Suomi on ollut sähkön tuonnista riippuvainen, mutta nyt tilanne on muuttumassa”, toteaa asiantuntija Janne Kauppi Energiateollisuudesta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







