Näin Mannerheim karkasi ja sai potkut Haminan Reserviupseerikoulusta – oppilaitoksellaan on takana pitkä ja värikäs historia

RUK-museon hoitaja Veli-Matti Hartikainen esittelee RUK:n lippua. Kuva: Sanne Katainen

Maavoimien reserviupseerikoulutuksen taustalla Haminassa on monivaiheinen historia, joka ulottuu aina vuoteen 1812. Tällöin Keisarillinen Suomen kadettikoulu perustettiin Suomen suurruhtinaskunnan aikana Haminaan.

Nykyisen RUK:n päärakennuksen kolmannessa kerroksessa majaili muun muassa vuonna 1882 tuleva marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim. Hänet lähetettiin Haminaan 14-vuotiaana sen jälkeen, kun hänen peliriippuvainen isänsä oli tuhlannut perheen pesämunan pelaamiseen ja karannut ulkomaille rakastajattarensa perässä. Mannerheimin äidin kerrotaan kuolleen myöhemmin ”suruun ja häpeään”.

Mannerheim opiskeli kadettikoulussa aina vuoden 1886 pääsiäiseen saakka, jolloin hän lomakiellosta huolimatta karkasi ja päätyi eri tarinoiden mukaan ”epämääräiseen” seuraan. Seuraavana aamuna tuleva marsalkka sai kerätä tavaransa ja lähteä Haminasta.

Kadettikoulu suljettiin vuonna 1903. Taustalla olivat Venäjän sortovuodet.

Suomalaiset nousivat kapinaan venäläistämistä vastaan ja lopettivat poikiensa lähettämisen kadettikouluun Haminaan, sillä nuorukaisista ei haluttu upseereita Venäjän lipun alle.

Väsyneitä reserviupseerioppilaita 1920-luvulla. Kuva: Museovirasto

Vuosina 1903–1920 varuskunta ja etenkin sen päärakennus olivat venäläisten joukko-osastojen käytössä. Muun muassa ensimmäisen maailmansodan aikana nykyisessä RUK:n päärakennuksessa toimi venäläinen sotasairaala.

Varsinaista reserviupseerikoulutusta on annettu Suomessa vuodesta 1917 lähtien, jolloin Vimpelin sotakoulussa järjestettiin ensimmäinen reserviupseerikurssi.

Vain 17 päivää kestäneen kurssin johtaja oli ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän armeijan siperialaista tarkk'ampujaprikaatia komentanut ja Haminan kadettikoulusta valmistunut kenraali Paul von Gerich.

Vuonna 1920 reserviupseerikoulutus siirtyi Haminaan. Talvisodan alettua vuoden 1939 lopulla Haminasta tuli osa sotatoimialuetta ja koulutus siirrettiin poikkeuksellisesti Kankaanpään Niinisalon varuskuntaan.

Historian aikana reserviupseereita on koulutettu myös muualla kuin Haminassa. Suurin osa kursseista on ollut erityiskursseja, joiden vahvuus on ollut vain muutamia oppilaita. Kuva: Sanne Katainen

Ensimmäisen sotakurssin ohjelma tiivistettiin kahteen ja puoleen kuukauteen, sillä suuret upseeritappiot sodissa lisäsivät johtajien koulutustarvetta. Sotien aikana koulutettiin lähes 16 000 reserviupseeria.

Presidentti Martti Ahtisaaren matrikkeli kurssikirjasta 1950-luvulta. Kuva: Joonas Immonen

Jatkosodan loputtua valvontakomissio ei pitänyt suomalaista reserviupseerikoulutusta tarpeellisena, joten RUK lakkautettiin ja kurssi 61 keskeytyi.

Vasta kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1948 Reserviupseerikoulu jatkoi toimintaansa Haminassa. Siitä saakka reserviupseereja on koulutettu yhdellä syötöllä.

Vanhoista ajoista Haminassa muistuttaa erityisesti vuonna 1898 rakennettu Jacob Ahrenbergin suunnittelema RUK:n päärakennus, joka peruskorjattiin vuonna 2011. Päärakennuksen yhteydessä on myös juhlasali Maneesi, joka entisaikaan toimi ratsuhallina.

Reserviupseerikoulun päärakennuksessa majoittuvat nykyisin jääkäri- ja tiedustelukoulutusta antavat perusyksiköt. Kuva: Joonas Immonen

Reserviupseerikoulun monivaiheisen historian esilläpitämiseksi perinnetyötä tekee erityisesti Haminassa Oppilaskunnan Kannatusyhdistys eli Kannike.

Yhdistys perustettiin vuonna 1952, jolloin sen aikainen oppilaskunta totesi, ettei toiminta olisi mahdollista pelkästään upseerioppilaiden omin voimin. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on tukea aatteellisesti ja taloudellisesti RUK:n oppilaskuntaa, huolehtia perinnetyöstä ja ylläpitää RUK-museota.

RUK-museo on toiminnassa edelleen. Koulun läheisyydessä sijaitsevaan museoon on koottu laaja näyttely Haminan varuskunnan ja RUK:n eri vaiheista.

”Kannikkeen tehtävän voisi tiivistää kahdella tavalla: antaa pohja oppilaskunnan työlle sekä ylläpitää RUK:n aatteellisia ja historiallisia perinteitä”, toiminnanjohtaja Jukka Hellberg kertoo.

Eläköitynyt eversti Jukka Hellberg toimii oppilaskunnan kannatusyhdistyksen toiminnanjohtajana.  Kuva: Sanne Katainen

RUK-museo pyörii pääosin vapaaehtoisvoimin. Jokaiselta kurssilta kerätään upseerioppilaista vapaaehtoinen ryhmä museotoimikuntaan auttamaan museotyössä. Museo kertoo historian kulun aina Haminan varuskunnan syntymisestä nykypäivään näyttäen myös historian saatossa käytettyä sotilaskalustoa.

”Museossa käy vuosittain noin 8 000 henkeä”, museonhoitaja Veli-Matti Hartikainen avaa.

RUK-museon näyttelykalustoa.  Kuva: Sanne Katainen