Turkistuotannon hiipuminen voisi sataa kotimaisen lemmikinruokateollisuuden kuppiin

Jos minkkien tuotanto vähenee, turkistarhoilla käytettäviä sivuvirtoja voi jatkossa hyödyntää lemmikinruokateollisuus. Kuva: Johannes Tervo

Lemmikkiruokien kotimaisessa tuotannossa ei ainakaan lähivuosina näy hiipumisen merkkejä.

Turkistuotannon supistuminen voi tulevaisuudessa vaikuttaa positiivisesti erilaisten raaka-aineiden sivuvirtojen saatavuuteen, uumoilee Rovio Pet Foodsin toimitusjohtaja Tero Rovio.

Jos tuotanto hiipuu Suomessa useiden muiden Euroopan maiden tavoin, minkkien aiemmin syömiä teollisuuden sivuvirtoja hyödynnetään todennäköisesti kasvavissa määrin lemmikkien ruuissa.

Myös munijakanojen hyödyntämistä koiranruuan raaka-aineena on harkittu, mutta se on pitkä prosessi, Rovio kertoo.

Tulevaisuudessa hyönteisten kohdalla voidaan kokea uusi tuleminen, arvelee vuorostaan Dagsmark Petfood Oy:n toimitusjohtaja Riikka Koskenohi.

Suomessa tuotettuja sotilaskärpäsentoukkia hyödynnetään jo nyt Dagsmarkin kissojen märkäruuissa.

Tuote on herättänyt kiinnostusta ja palaute on pääsääntöisesti hyvin positiivista, Koskenohi mainitsee. ”Se on loistava proteiininlähde.”

Tarkalla hajuaistilla varustettu kissa on vaativa kuluttaja, joka ei syö mitä tahansa, Koskenohi painottaa.

Hyönteisten käyttöä puoltaa myös pienempi hiilijalanjälki.

”Loimaalle keskittymisessä yksi merkittävä hiilijalanjälkeen vaikuttava asia on, että liha saadaan läheltä. Suomeen tuodaan paljon kanaa Kiinasta ja Thaimaasta”, Koskenohi lisää.

Mitä tulee alkuperästä kertomiseen, lemmikinruokien osalta matka on vielä alussa.

Lemmikkien ruuissa ja makupaloissa olevan lihan ja muiden raaka-aineiden alkuperän selvittäminen voi olla tavalliselle kuluttajalle liki mahdotonta.

Rovio toivoo, että kotimaisuudesta kertova joutsenmerkki saataisiin käyttöön myös lemmikkiruokien puolelle. Vähintäänkin pitäisi tehdä pakolliseksi pääraaka-aineiden alkuperän ilmoittaminen, hän painottaa.

”Se olisi rehellistä.”