Ajattelee asioita itsekkäästi tai koko maapallon kannalta, päätyy samaan: kotipesä ensin kuntoon ja sitten kannetaan vastuuta myös kansainvälisesti, sanoo Markus Lahtinen

Kansainvälisen talouden ja politiikan myllerrys heijastuu kaikille yhteiskunnan lohkoille. PTT:n toimitusjohtaja muistuttaa, että ongelmat eivät maiden rajoja kunnioita eikä globalisaation torjuminen ole ratkaisu.
”Elämme muuttuneessa maailmassa, jossa ei ole mahdollista jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut”, Markus Lahtinen painottaa. Siksi tarvitaan niin kansalaisten, Suomen kuin EU:n tasollakin rehellisyyttä ja jaksamista kohdata myös tiukemmat talouden ajat.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Maailma on käännepisteessä, ja se vaikuttaa kaikkiin niin talouden kuin politiikankin lohkoihin.

Näin sanoo Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

Ukrainan sota romahdutti uskon Venäjään, mutta takana on myös epäonnistuminen pandemian hoidossa. Ensin Kiina pimitti sen puhkeamista. Sitten kun virus levisi Eurooppaan, sössittiin niin kansallisesti kuin EU:n tasolla. Tappelu maskeista ja rokotteista hoidettiin tavalla, joka paitsi päästi pandemian valloilleen vei pohjaa kansalaisten luottamukselta.

”Kyllä tästä pitää jotain oppia. Oppi ei ole heittää romukoppaan globalisaatiota, mutta meidän pitää pohtia, kuinka järjestelmä kestää, oli kysymys turvallisuudesta, terveydestä, ruuan riittävydestä tai talouden toimivuudesta”, Lahtinen sanoo.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Naton jäsenyyden hakeminen on entistä näkyvämmin liittänyt Suomen paitsi EU:n myös muiden läntisten maiden ryhmään Yhdysvaltojen, Britannian ja Australian rinnalle.

Uudessakin maailmankuvassa kaikki lähtee Lahtisen mukaan siitä, että kotipesä on kunnossa. Mutta ajattelee asiaa sitten puhtaan itsekkäästi tai koko maapallon väestön ja kantokyvyn kannalta, päätyy samaan lopputulemaan: vastuu ei lopu kotirintaman hoitamiseen.

”Meidän pitää auttaa kehittyviä maita erityisesti Afrikassa. Niin kauan kun iso joukko ihmisiä on ilman rokotteita, siellä syntyy mutaatioita.”

Sama on ruokahuollossa. Ensisijaista on huolehtia, että maatalous selviää kannattavuuskriisin keskellä ja olemme jatkossakin omavaraisia kriisien aikana. Se on huoltovarmuuden yksi tukipilareista.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Mutta pitää myös miettiä, että jos nälänhätä syntyy Ukrainan sodan seurauksena, tiedämme, että pakolaiset tulevat tänne meidän ovellekin kohtuullisen nopeasti.”

Voimmeko luottaa Kiinaan? Se on keskeinen kysymys.

Maailmalta on jo kantautunut viestejä uudesta ruokakriisistä, kun Ukrainan sota on estänyt vehnän laivarahdit. Vaikka Markus Lahtinen kannattaa kaikilta osin tiukkoja talouspakotteita Venäjää kohtaan (MT 22.4.), viljanviennin suhteen hän joustaisi.

”Se, että Afrikasta ja Lähi-idästä lähtisi jälleen miljoonia ihmisiä kohti Eurooppaa, sellaista ei saa tapahtua”, hän toteaa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kotimaassa on myös pidettävä huoli siitä, että heikompituloiset taloudet selviävät ruuan- ja polttoaineiden hintojen sekä korkojen kallistumisesta. Lisää turvattomuutta ja eripuraa ei tarvita.

Panostukset etenkin ruuan ja energian huoltovarmuuteen, puolustusvoimiin ja Ukrainan pakolaisiin ovat tarpeen. Inflaation pitäminen viime vuosien tapaan alle kahden prosentin on tässä maailmantilanteessa ekonomistin mukaan toissijainen tavoite.

Se ei silti tarkoita samaa kuin rahan kylväminen joka suuntaan talouden elvyttämiseksi.

”Meidän täytyy olla joka tasolla äärimmäisen rehellisiä, eikä luoda näkymiä, joiden mukaan sota ja pandemia eivät haittaisi ihan jokaisen elämää jossain määrin.”

Talous tiukentuu siis myös kaikilla työllisillä.

Maa-, elintarvike- ja metsätalouden aloilla on ilmastonmuutosta ajatellen merkittävä rooli. Siinä työssä on mielekästä olla mukana.

Lisäheijasteita maailmantalouteen tarjoaa Kiinan pandemiatilanne.

Shanghain merkittävä satama ja talousalue on suljettu, eivätkä laajat koronasulut jää välttämättä tähän. Komponenttien saatavuuspula ja logistiikan ongelmat vaikeuttavat monien eri alojen markkinoita vielä pitkään.

”Olemme moittineet ihan oikein itseämme siitä, että lisäsimme yhteistyötä Venäjän kanssa energian suhteen vielä sen jälkeen, vaikka Venäjä valtasi Krimin ja (Venäjän presidentti Vladimir) Putin lähipiireineen antoi tappaa sisäpoliittisia vastustajiaan”, Lahtinen sanoo.

Vaikka toistaiseksi maailman suurimman talousjätin tuki kansainvälisiä sopimuksia rikkovalle Venäjälle onkin jäänyt puheen asteelle, Lahtinen olisi tarkkana Kiinan yhä yksinvaltaisemmaksi käyvän päämiehen Xi Jinpingin suhteen.

”Voimmeko luottaa Kiinaan? Se on keskeinen kysymys.”

Markus Lahtisesta tuli ekonomisti keskellä Suomen talouden edellistä käännepistettä. Hän aloitti valtiotieteen opinnot Tampereen yliopistossa juuri, kun lama oli iskenyt.

”Minua alkoi kiinnostaa, mikä on mennyt pieleen, kun korot huitelivat 15 prosentissa.”

Sivuaineeksi otettu kansantalous vaihtui melko pian pääaineeksi, ja siitä hän on myös väitellyt. Työura urkeni tutkijana yliopistolla, mistä hän eteni hoitamaan kansainvälisen talouden professuuria.

Kun Helsinkiin asettuneen perheen esikoinen syntyi, tuore isä koki viikoittaisen matkalaukkuelämän ikäväksi. Yhteydenotto PTT:n kansantalouden tutkimusryhmästä osui vuonna 2008 hyvään saumaan.

Mahdollisuus toimia keskustan ministerien talouspoliittisena erityisavustajana Juha Sipilän hallituksessa ja sitten myös Sanna Marinin hallituksen alkuosalla oli ammatillisesti antoisa reilun viiden vuoden pesti.

”Olen kuitenkin koulutuksen ja taustani puolesta omimmillani tutkimuksen kanssa. Siksi oli kiva palata tuttuun taloon, jossa on miellyttävä ja sopivan kokoinen työyhteisö”, hän kertaa siirtoa PTT:n toimitusjohtajaksi joulukuussa 2020.

Meidän täytyy olla joka tasolla äärimmäisen rehellisiä, eikä luoda näkymiä, joiden mukaan sota ja pandemia eivät haittaisi ihan jokaisen elämää jossain määrin.

Kun maailma on monimutkaistunut, myös talouden tutkijoiden ja asiantuntijoiden työ on muuttunut.

Markus Lahtinen tuumii, että vielä kymmenen vuotta sitten hän olisi kuvannut ekonomistin työtä enemmän yksilötyöksi. Suuri osa on tiedon keruuta, laskelmien ja mallien tekoa, joka pitää tehdä edelleen omalla koneella ja päässä.

”Mutta parhaat ideat syntyvät keskustelujen kautta. Kyllä omakin toimintatapani on painottunut ryhmässä toimimiseen, ja toivon siinä kehittyneeni. PTT:ssä arvostan nimen omaan osaavia kumppaneita.”

Ilman pandemiaa ja EU:n kynnyksellä käytävää sotaakin talouden analysointiin on muuttunut yhä monipuolisemmaksi. Syynä on ilmastonmuutos, joka pakottaa eri alojen tutkijat yhteen ja ylittämään siilojen rajat.

Se on Lahtisen mukaan paitsi välttämätöntä myös hyödyttää kaikkia erityisesti nyt, kun maailmanjärjestyksessä monet palikat pitää miettiä uusiksi.

PTT on tässäkin mielessä ainutlaatuinen työpaikka: yhdistelmä kansan- ja biotaloutta.

”Maa-, elintarvike- ja metsätalouden aloilla on ilmastonmuutosta ajatellen merkittävä rooli. Siinä työssä on mielekästä olla mukana.”

Kuka?

Markus Lahtinen on johtanut Pellervon taloustutkimus PTT:tä joulukuusta 2020.

Talouspoliittisena erityisavustajana keskustan valtiovarainministereille vuosina 2019‒2020 ja pääministeri Juha Sipilälle 2015‒2019.

Tutkimusjohtajana ja tutkijana PTT:ssä 2008‒2015, aiemmin tutkijana ja professorina Tampereen yliopistolla.

Opiskeli ja väitteli kotikaupunkinsa Tampereen yliopistosta kauppatieteiden tohtoriksi.

Asuu Helsingin Tapanilassa, perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi teini-ikäistä tytärtä.

Nokian Tottijärvellä sijaitseva mökki on perheelle kesän tärkeä tukikohta.

Harrastuksina kuntoilu ja raviurheilun sekä jääkiekon seuraaminen

Omistaa osuudet kahdesta nuoresta Suomessa syntyneestä ravurista.

Ilves-fani jo 3-vuotiaasta.

Lue myös:

Viivyttely energiapakotteissa voi kostautua Euroopalle ‒ PTT:n Lahtinen kannattaa, että nyt otettaisiin vastaan taloudellista takaiskua, kunhan saataisiin sota loppumaan