Euroopan johtajilla on nyt Ukrainan sodan suhteen valinnan hetket: joko tehdään nopeita, merkittäviä päätöksiä pakotteissa tai sitten talousase jää käyttämättä sodan kulkuun vaikuttamisessa.
Näin analysoi Pellervon taloustutkimuksen (PTT) toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
”Vaikka sodan sumu on paksua, niin Venäjä hävisi ensimmäisen vaiheen. Kyllä siellä käydään nyt sisäistä kannunvalantaa pakotteiden vaikutuksista”, hän arvioi viitaten siihen, että joitain henkilöitä johdosta on laitettu kotiarestiin ja poistunut julkisuudesta.
Vielä tehokkaamman energiaa koskevan kauppasulun käyttö tähän kohtaan olisi siis tarvittava vaikutuskeino.
Tosin kaikki länsimaiset yhtiöt eivät ole täyttäneet aiempiakaan pakotteita täysimääräisesti. Elintarvikejätti Danone selittelee verkkosivullaan vuolaasti toimiaan Ukrainan tukemiseksi mutta myöntää jatkavansa silti tuotantoa ja myyntiä Venäjällä.
Kauppaketjujen jätteihin kuuluvat saksalainen Metro ja ranskalainen Auchan sekä panimojätti AB InBev jatkoivat viikon alkaessa Yalen yliopiston ylläpitämän listan mukaan toimintaansa Venäjällä.
Metsäteollisuuden yhtiöistä jatkajia ovat Britanniasta Mondi ja amerikkalainen IP. Eniten Yalen listalla on teollisuusalan yrityksiä.
Lahtinen katsoo, että läntisen yritysmaailman puheet ja käytäntö eivät vastaa toisiaan. ”Ei Danone pystyisi toiminaan näin, jos kuluttajat reagoisivat asiaan riittävän laajasti.”
Näinhän Suomessa kävi Fazerille, joka venytti luopumista Venäjästä ja kuluttajat alkoivat vastata. Fazer vetäytyi.
Venäjän markkina on kuitenkin pieni osa kansainvälisille elintarvike- ja kaupan yrityksille. Asukkaita on 140 miljoonaa, ja ostovoimainen väki löytyy muutamasta miljoonakaupungista. Kansalaisten mediaanitulo on noin 500 euroa kuukaudessa, mistä tuskin riittää Danone-jugurtteihin.
Mediaanitulo kertoo, mikä on yleisimmin saatu palkkojen tai eläkkeiden määrä henkilöä kohden kuukaudessa.
Ei Danone pystyisi toiminaan näin, jos kuluttajat reagoisivat asiaan riittävän laajasti.
Kun ajatellaan Ukrainan sodan vaikutuksia laajemmin maailman ruokahuoltoon, seuraukset ovat vakavat. Maailman vehnästä neljännes tulee Venäjältä ja Ukrainasta.
Varsinkin Lähi-idässä tuonti näistä kahdesta on oleellista ruokahuollolle, Lahtinen muistuttaa. Ongelmia ruokaturvassa on siis tulossa.
Maailmanpankin tällä viikolla tekemien laskelmien mukaan ruoan hinnat voivat nousta jopa 37 prosenttia, mikä iskisi koviten kaikkein köyhimpiin maihin.
Ruuan kallistuminen ja sen saatavuuden heikentyminen voivat siten sodan pitkittyessä jopa johtaa uuteen pakolaiskriisiin tilanteessa, jossa Eurooppaan on jo saapunut yhteensä lähes viisi miljoonaa ukrainalaista.
Se, että Venäjän talous on toistaiseksi pysynyt kasassa, on Lahtisen mukaan pitkälti seurausta kahdesta asiasta: energiakaupan jatkumisesta ja siitä, että ruplan kurssia on suunnitelmallisesti tuettu.
”Ruplan nykyinen kurssi on puhtaasti pääomaliikkeiden rajoituksilla aikaansaatu. Se on siis keinotekoista talouden pönkitystä.”
Venäjä, Brasilia, Intia, Kiina ja Etekä-Afrikka kuuluvat kauppapolitiikassa niin sanottuihin nousevien talouksien Brics-maihin.
”Intia, Kiina ja Brasiliakin toimivat kyllä hyvin opportunistisesti mitä tulee niiden kauppasuhteisiin läntisten teollisuusmaiden ja Venäjän kanssa. Mutta ne tekevät sen hyvin lyhyen ajan hyötyä tavoitellen”, sanoo Markus Lahtinen.
”Venäjälle on tärkeää saada brent-luokan öljyä edes johonkin hintaan kaupan ja Intialle on hyötyä ostaa sitä halvalla.”
Hän ei pidä kovin todennäköisenä kehityskulkuna, että ryhmittymästä muodostuisi sodan vuoksi merkittävä maailmankaupan ja talouden ajuri.
Venäjälle ryhmittymä on myös poliittisesti väline vastustaa lännen hegemoniaa.
Kiinan ja Intian todelliset markkinat ovat kuitenkin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Venäjä on niille kakkosluokan bisnes.
Esimerkiksi kiinalaiset eivät ole siksi lähteneet rahoittamaan venäläisiä pankkeja ja investointeja, koska ne saattaisivat itse joutua pakotelistalle. Sama näkyy Lahtisen mukaan teknologiayhtiö Huawein toimissa.
On ilman muuta selvää, että Euroopassakin kaikkien maiden talous taantuu sodan vuoksi.
"Taantumaa lisää se, että Kiinassa pitkittynyt korona on vaikuttanut pahasti tuotantoketjuihin. Monista komponenteista on pulaa", Lahtinen sanoo.
Sen sijaan jos sota pitkittyisi ja Venäjä laittaisi Ukrainan polvilleen, tilanne on toinen. ”Se on uhkakuva kaikille kehityskuluille, eikä vain taloudelle", hän varoittaa.
Silloin liittoutuminen Venäjän kanssa palvelisi myös arabimaita.
”Jos Venäjä, Kiina, Intia ja arabimaat alkavat toimia enemmän blokkina, niiden intressinä on panostaa enemmän fossiilisen energian käyttöön. Ja se on sitten siinä.”
Pelissä on siis paljon enemmän kuin se, kauanko Venäjä jatkaa sotilaallista uhitteluaan. Venäjän tappio on tärkeä myös ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siten koko maapallon tulevaisuutta ajatellen.
Jos Venäjä, Kiina, Intia ja arabimaat alkavat toimia enemmän blokkina, niiden intressinä on panostaa enemmän fossiilisen energian käyttöön. Ja se on sitten siinä.
Epävarmuutta lisää edelleen, jos Ranskan presidentiksi valitaan äärioikeistolainen Marine Le Pen, joka ei aio tukea talouspakotteita.
Vielä hankalammaksi tilanne menee, jos Yhdysvalloissa Joe Biden ei saa jatkoa vaan Donald Trump tai hänen kaltaisensa populistinen johtaja nousee uudelleen valtaan.
Venäjän presidentti Vladimir Putinia on jo viime vuodet rohkaissut lännen hajanaisuus, mikä näkyy poliittisena vastakkainasetteluna esimerkiksi juuri Yhdysvalloissa ja Ranskassa. Trumpin ja Euroopan äärioikeistolaisten johtajien myötäsukaisuus on luonut Putinille lisää pelitilaa.
Sitä Venäjä on trollitehtaineen pyrkinyt hyödyntämään kylvämällä kiistoihin sytykkeitä. Suomessakin tämä on koettu esimerkiksi rokotevastaisuutta koskevassa kritiikissä, jonka joukkoon on ujuttaunut yhteiskunnan turvallisuutta rikkovia voimia.
Toistamalla, että tehän kärsitte pakotteista itse enemmän, Putin toivoo saavansa Euroopan empimään. ”Näin hänellä on aikaa saada sisäpoliittinen kritiikki rauhoitettua ja mahdollisuus jatkaa sotaa”, Lahtinen sanoo.
Venäjän sotakoneen reservejä ei tarkasti tiedetä. Mutta mitä pidempään rahaa virtaa erityisesti energiaostoista sisään, sitä kauemmin koneisto toimii.
Markus Lahtinen näkee nyt mahdollisen ratkaisun hetken, kun Venäjä vielä kokoaa voimiaan ensimmäisen tappion jäljiltä. ”Kannatan siksi, että nyt otettaisiin vastaan myös taloudellista takaiskua, kunhan saataisiin sota loppumaan.”
Lue myös:
Maailmanpankin johtaja David Malpass BBC:lle: Ruokakriisi uhkaa ajaa satoja miljoonia köyhyyteen
