Keijo Keskinen päivystäjän tehtävissä rauhanturvaajauransa alkutaipaleella. Kuva: Keskisen kotialbumi
Vuodenvaihde herkistää entisen rauhanturvaajan vielä vuosien jälkeen – "Olivathan ne kovia paikkoja"
Lappajärveläinen Keijo Keskinen on viettänyt lukuisia juhlapyhiä rauhanturvaajana kaukana kotoa.
Maailmalla otettujen valokuvien tutkiminen nostaa Keijo Keskisessä pintaan monia muistoja. Kuva: Tomi OlliLappajärveläinen reservin majuri Keijo Keskinen tietää, miltä tuntuu viettää joulua ja vuodenvaihdetta kaukana maailmalla erossa perheestä. Keskinen ehti rauhanturvaoperaatioiden aikana vaihtaa vuotta työtehtävissä toistakymmentä kertaa muun muassa Libanonissa, Bosniassa, Eritreassa, Irakissa, Kuwaitissa, Sudanissa, Afganistanissa, Liberiassa sekä viimeisimpinä vuodenvaihde 2016–2017 Syyriassa.
Kolmen lapsen isän mieli herkistyy hänen muistellessaan maailmalla vietettyjä vuodenvaihteita.
”Olivathan ne kovia paikkoja, vaikka joulut olivat toki vieläkin koskettavampia. Pyrin juhlapyhinä keskittymään mahdollisimman paljon töihin, etteivät tunteet päässeet ottamaan liikaa valtaa.”
Toisinaan tunteet pääsivät silti valloilleen, ja kyyneleet tulvivat raavaan miehen silmistä.
”Niin kävi useita kertoja. Noina hetkinä tärkeitä tukihenkilöitä olivat muutamat suomalaiset perheelliset rauhanturvaajat. Aina ei tosin paikalla ollut muita suomalaisia kuten kävi Sudanissa, silloin kaikki oli käsiteltävä itse.”
Keskisen lähtö rauhanturvatehtäviin ajoittuu samoihin aikoihin, kun tieto ensimmäisestä lapsesta tuli.
”Olin Niinisalossa valmistautumassa lähtöön, kun vaimoni soitti kertoen raskaudesta. Hän painotti samalla, että minun täytyy lähteä suunnitelman mukaan, koska rauhanturvatehtävät olivat olleet haaveenani jo pitkään.”
Pian selvisi, ettei lappajärveläisen perhe kasva vain yhdellä tulokkaalla, sillä syntymää odottivat kaksoispojat. Myöhemmin perhe kasvoi myös tyttärellä. Keskinen sanoo maailmalla olon nostaneen monenlaisia tunteita niin silloin kuin yhä nykyäänkin.
”Lapset ovat myöntäneet, että joskus tuntui kuin minä olisin ollut vain kotona ajoittain piipahtava vieraileva tähti. Sellaisen miettiminen nostaa tietenkin tunnetta pintaan ja synnyttää huonoa omaatuntoa.”
Kotoa poissaolo on tuonut Keskiselle tullessaan monia syvällisiä ajatuksia.
”Olen ajatellut olleeni tavallaan todella itsekäs. Varsinkin vaimoni joutui hoitamaan monia vaikeita tilanteita kotona niin lasten kuin muiden läheisten hyvinvoinnin suhteen. Kuullessani kotona olevista ongelmista, vyöryi usein päälle avuttomuuden tunne, sillä en voinut tehdä mitään.”
Keskinen sanoo silti olevansa kiitollinen kokemastaan.
”Elämä maailmalla on kasvattanut minua ihmisenä. Työasioita ajatellen minusta taas tuntui Suomessa ollessa usein siltä, ettei panoksellani ole merkitystä toisin kuin maailmalla.”
UNIKOM-operaatiossa Kuwaitissa oli ajoittain mahdollisuus hypätä vilvoittelemaan. Kuva: Keskisen kotialbumiMaailmaa nähnyt Keskinen joutui vuosien aikana useamman kerran hengenvaaraan. Pahin hetki oli Eritreassa tapahtunut malariatartunta. Tuolloin puolustusministeri Seppo Kääriäisen vierailu maan pääkaupungissa pelasti eteläpohjalaisen hengen.
”Sain käskyn lähteä tapaamaan ministeriä, eli lähdin syrjäseudulta pääkaupunkiin. Samoihin aikoihin alkoivat rajut oireet, jotka veivät minut elämän rajoille. Jos en olisi ollut tuolloin pääkaupungissa, en olisi selvinnyt.”
”Koin tuolloin sairaalassa erikoisen näyn, siinä lautturi nyki liepeitäni pyytäen minua mukaansa. Vastasin hänelle etten tule, lähden saappaat jalassa.”
Iloisempi muisto on vuosituhannen vaihteesta Irakista, missä vuosi vaihtui aavikolla suomalaisessa hirsisaunassa.
”Mukana oli muidenkin maiden rauhanturvaajia. Lämmitysvaiheessa tuli myös bangladeshilaisten sotilaiden esimies kysymään mitä oikein teen, kun hänen miehensä kertoivat suomalaisen kypsentävän ihmisiä kuumassa huoneessa”, Keskinen nauraa.
Maailmalta paluun jälkeisiä kotimaassa vietettyjä vuodenvaihteita Keskinen kuvailee levollisiksi.
”Ne ovat olleet normaalia arkea, olen myös tuntenut itseni normaaliksi ihmiseksi nauttien juhla-ajasta.”
Lue myös:
"Kokisin Afganistanin lomaksi, jos nyt lähtisin sinne" - "siellä Suomen murheet tuntuivat pieniltä"
Rauhanturvaajaa arvostettu vuosikymmenien aikana ei tavoin - Valiolla riitti "kättä päälle"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
