Luonnosta kerätty ruoka on luomun rinnalle noussut villitys – Kainuussa villiruokaa tarjotaan viikon ajan myös ravintoloissa

Sienet, marjat, riista ja järvikala lasketaan kaikki villiruuaksi. Kainuulaisravintolat haastettiin viikoksi mukaan tarjoamaan ruokaa suoraan luonnosta. Kuva: Markku Vuorikari

Villiruuan nouseminen ruokatrendiksi saattaa tuntua suomalaisittain jopa hivenen kummalliselta. Metsät pullistelevat vuosittain marjoja, sieniä ja riistaa, ja vedet ovat täynnä kalaa. Luonnossa kasvava ruoka on äkkiä ajateltuna keskeinen osa ruokavaliota.

Luonnon antimien hyödyntäminen ei kuitenkaan ole niin itsestään selvää kuin aluksi luulisi.

”Monet ovat vieraantuneet metsän aarteista. Niiden arvo pitäisi ymmärtää paremmin. Salaattitarvikkeet voi löytää jo omalta koti­pihaltaan, niitä pitää vain osata käyttää”, sanoo Arktiset Aromit ry:n projektisihteeri Kaisu Seppänen.

Nyt yhdistys haastaakin Kainuun kaikki ravintolat ja ammattilaiskeittiöt mukaan Villi­ruokaviikkoon.

Elokuun viimeisellä viikolla järjestettävän viikon on tarkoitus herätellä ruuanlaiton ammattilaisia kokeilemaan villiruokien käyttöä ravintoloissa ja esimerkiksi koulujen keittiöissä.

Idea viikkoon lähti viime vuonna Suomussalmella järjestetystä villiruokakilpailusta, Seppänen kertoo.

”Tänä vuonna olemme jättäneet kilpailun sikseen ja haastamme keittiöitä käyttämään mahdollisimman paljon villiruokaa viikon aikana”, Seppänen sanoo.

Arktiset Aromit on lähettänyt haastekirjeen 170 keittiölle. Osallistujia on tähän mennessä mukana kymmenen.

Villiruuan hyödyntämisen ammattilais- ja ravintolakeittiöissä tekee hankalaksi se, että käytettyjen raaka-aineiden on oltava mahdollisimman helposti käytettävässä muodossa.

Ravintoloiden työntekijät tuskin ehtivät marjametsälle keskellä lounasajan kiirettä.

Kaisu Seppänen kertoo, että saatavuuden lisäämiseksi Villiruokaviikkoon osallistuu 17 kerääjää.

Haasteeseen mukaan lähtevät keittiöt voivat ostaa kerääjiltä esimerkiksi kuivattuja luonnonyrttejä tai marjoja.

”Kerääjinä on mukana muun muassa paikallisia luonnontuotealan moniosaajia, esimerkiksi marjavalmisteisiin erikoistunut Kotilan tila.”

Seppänen kertoo, että viime vuonna villiruokakilpailuun osallistuneiden ravintoloiden listoilta löytyi runsaasti sieniä, marjoja, kalaa ja jopa villisikaa.

Villiruoka on ollut suosittua jo useamman vuoden ajan.

Esimerkiksi villiyrttien käyttöön opettavat kurssit täyttyvät Seppäsen mukaan hetkessä. Kainuun tempauksesta tekee ainutlaatuisen se, että mukaan haastetaan koko maakunta.

Alku on hyvä, sillä mukaan ilmoittautuneet ravintolat sijaitsevat kaikki eri puolilla ­Kainuuta.

Villiruokaviikon takana oleva Arktiset Aromit ry on vuonna 1993 perustettu hankeorganisaatio, jonka jäseninä ovat kaikki Suomen merkittävimmät luonnontuotealan yritykset.

Yhdistys auttaa esimerkiksi Aasian markkinoille tähtääviä luonnontuoteyrityksiä.

”Teemme yrityksille markkinointimateriaalia esimerkiksi kiinaksi, japaniksi ja koreaksi. Japani ja Kiina ovat maita, joissa suomalaisille luonnontuotteille on kova kysyntä.”

Kotimaassa yhdistys tuottaa muun muassa opetusmateriaalia ja -videoita ulkomaisille marjanpoimijoille, jotka tulevat vuosittain Suomeen töihin.

Yhdistyksen varastot ovat Kaisu Seppäsen mukaan täynnä paperia, esimerkiksi thain kielelle käännettyjä opetusmateriaaleja.

Opetusmateriaalin tuottamisen ohella yhdistyksellä on muutakin toimintaa.

Arktiset Aromit järjestää marjanpoiminnan maailmanmestaruuskilpailuita.

Kilpailu järjestetään tänä vuonna 20. kerran, ja se osuu sopivasti Villiruokaviikon toiseksi viimeiselle päivälle.

”Aiemmista vuosista poiketen poimijat keräävät tänä vuonna mustikkaa, sillä kilpailu­marjana yleensä olleen puolukan sato on myöhässä”, Seppänen kertoo.

Seppänen kuitenkin toivoo, että aiemmilta vuosilta tuttu kilpailupäivän sää ei muutu. Tähän mennessä marjanpoiminnan maailmanmestaruudesta ei nimittäin koskaan ole kisattu sateessa.

Kainuun villiruokaviikko 28.8.–3.9.