Kirja-arvio: "Mitä siitä tulisi, jos oppimattomat maalaiset pääsisivät päättämään asioista" – Väärät Kiina-myytit vaativat kumoamista

Helsingin Sanomien toimittaja Mari Manninen purkaa Kiinalainen juttu -kirjassaan väärinkäsityksiä Kiinasta.

Helppolukuinen teos käy läpi myyttejä Kiinan historiasta ruokaan ja käytöstapoihin. Ne kaikki tuntuvat kytkeytyvän politiikkaan.

Kirja avaa kiinnostavasti väitettä Kiinan 5000-vuotisesta historiasta: ajatus paljon Eurooppaa vanhemmasta Kiinasta syntyi ilmeisesti vasta 1990-luvun lopulla.

Historiaa vääristellään kommunistipuolueen tarpeisiin – mutta myös länsimaisten itämaisuuden ihannoijien, orientalistien, tarpeisiin.

Kiinalaisessa jutussa kurkistetaan myös maaseudun ja kaupunkien jännitteisiin.

Kiinassa kaupunkilaiset pitävät itseään avoimesti maalaisia parempina: maaseudulla asuvista puhutaan halveksivasti ja heitä pidetään tyhmempinä.

Kirjan mukaan kaupunkilaiset näyttävät jopa pelkäävän demokratiaa. ”Mitä siitä tulisi, jos oppimattomat maalaiset pääsisivät päättämään asioista, on usein kuultu selitys Kiinan poliittisen järjestelmän paremmuudelle.”

Olen työskennellyt Kiinassa ja opiskellut mandariinia. Huomasin kuitenkin nielaisseeni kokonaisena myytin tiibetiläisistä rauhaa rakastavana kansana.

Kirja selittää, että tiibetiläisten kamppailu on helppo henkilöidä dalai-lamaan. Samanlainen ylevä, maailmalla tunnettu keulahahmo puuttuu Xinjiangin maakunnan uiguureilta.

Siksi emme tiedäkään juuri mitään uiguurien viime vuosina kiihtyneestä sorrosta. Elokuussa YK:n ihmisoikeuspaneeli kertoi, että Kiina pitää miljoonaa uiguuria internointileireillä ja kaksi miljoonaa uiguuria on pakotettu uudelleenkoulutusleireille.