Myös meissä ihmisissä syömiseen liittyviä mielihaluja voi säädellä suolen bakteeristo

Entäpä jos ravintotarpeita ohjaileekin ajatuksistamme riippumaton kätketty voima. Tutkimus ihan arvostetussa tiedelehdessä vihjaa, että suolen mikrobisto saattaisi olla tällainen kapellimestari. Kuva: Timo Filpus

Eläimet ovat luonnostaan kranttuja valitessaan syötävää itselleen. Ne ikään kuin vaistonvaraisesti näyttävät tietävän, mitä tärkeitä ravinteita tai hivenaineita niiden ravinnosta puuttuu ja etsivät ja valitsevat tarpeisiinsa sopivaa syötävää yllättävistäkin lähteistä. Ehkä jotakin samanlaista on havaittavissa ihmisissäkin.

Joskus iskee vastustamaton halu syödä salaattia tai tarve saada makkaraa. Ajattelemme kuitenkin, että meillä kyse on mielestä, jota itse hallitsemme. Entäpä jos ravintotarpeita ohjaileekin ajatuksistamme riippumaton kätketty voima. Tutkimus ihan arvostetussa tiedelehdessä vihjaa, että suolen mikrobisto saattaisi olla tällainen kapellimestari.

Amerikkalainen tutkimusryhmä siirteli suolen sisältöä hiirissä, sillä ymmärrettävästi ihmisissä sitä ei voinut tehdä. Vastaanottajina olivat hiiret, joiden suolessa ei ollut omasta takaa lainkaan mikrobeja. Niille siirrettiin suolimikrobistoa hiiristä, joiden ruokavaliona olivat luonnostaan joko kasvikset, liha tai sekaravinto.

Seurattaessa, mitä ruoka-aineita hiiret valitsivat ulosteen siirron jälkeen, todettiin kasveja syöneiden mikrobeja saaneiden hiirien haluavan proteiinipitoista apetta. Muut hiiret valitsivat pikemminkin hiilihydraatteja. Eli suolen bakteerit vaikuttivat hiirien käytökseen dieetin valinnassa.

Miten mikrobit sen tekevät? Välittäjäaineilla, joista yhden tutkijat todensivatkin. Se on tryptofaani, jota jotkut bakteerit erittävät isännän verenkiertoon. Tryptofaani muuttuu aivoissa serotoniiniksi, joka osallistuu dieetin valintaan ja säätelee kylläisyyden tunnetta.

Todennäköisesti suolen mikrobiston ja aivojen välillä toimii koko joukko kemiallisia signaaleja, joiden välityksellä ravinnon monipuolisuuteen vaikutetaan.

Vaikka kyse on hiirissä todetusta ilmiöstä, on helppo kuvitella, että myös meissä ihmisissä syömiseen liittyviä mielihaluja voi säädellä suolen bakteeristo. Jos näin on, toimivatko nämä pikku agentit tai lobbarit vain omaksi edukseen vai onko kyse yhteisestä hyvästä?

Lähde: (PNAS DOI: 10.1073/pnas.2117537119)