Musiikista yritetään vetotuotetta paikalliskaupalle – "Tässäkö uusi jonotettava ämpäri?"

Aiemmin musiikkikauppiaanakin toiminut Timo Puustinen uskoo, että sähköisen musiikin julkaisemisen rinnalla cd-tallenteelle on yhä käyttöä. "Cd:tä voi kuunnella, vaikka olisi sähkökatkokin. Se kestää aikaa eri tavalla kuin digi", hän muistuttaa. Kuva: Petteri Kivimäki

Musiikin tuotantoyhtiön Poptorin yrittäjä Erkki Puumalainen ja Jyskän Varastomyymälän kauppias Timo Puustinen lanseeraavat uutta mallia musiikin jakeluun. Kotimaisesta musiikista tehdään edelleen suoratoiston rinnalla cd-tallenne ja sen käyttöä laajennetaan QR-koodilla.

Yhdistelmä tuottaa joustavasti ja edullisesti erilaisia markkinointiyhdistelmiä. Niistä hyötyvät kaksikon mukaan muusikot ja musiikin tuotantoporras, muiden hyödykkeiden valmistajat ja maahantuojat sekä kauppa.

Kuluttaja taas saa kampanjoiden yhteydessä sellaista kotimaista musiikkia, joka ei pääse suurten kansainvälisten viihdejättien tuotantoon.

"Uskomme että tällä mallilla voidaan palvella ihmisiä, jotka ovat jääneet ulkopuolelle musiikkitarjonnasta, ja samalla elvyttää kauppaa", Puumalainen perustelee.

Puustisen mukaan paikallismarkkinoille tarvitaan ylipäätään uusia ideoita, kun perinteisen mainonnan teho laskee koko ajan. Kotimaisella musiikkialalla ongelmana on puolestaan, että uusia artisteja kyllä nousee, mutta kaupallinen menestys jää heikoksi ja lyhyeksi.

Ennen levymyynnistä jakautui tulovirtaa niin muusikoille kuin kauppiaalle, tukulle, valmistajalle ja levy-yhtiölle. Digitalisaatio on laittanut paletin uusiksi. Takana on musiikkialan maailmanlaajuinen keskittyminen muutamalle viihdealan jättiyhtiölle.

"1980-luvulla yli kolme miljoonaa suomalaista osti c-kasetteja, mutta nyt Spotify on saanut vasta miljoona suomalaista kiinni. Jos ei mukaan lasketa vähäistä cd-myyntiä, kaksi miljoonaa ihmistä on vailla palvelua", väittää Erkki Puumalainen.

Puumalainen haluaa nyt koota kotimaista rintamaa, joka ei kilpaile isojen viihdejättien kanssa vaan pyrkii luomaan rinnalle sitä täydentävää tarjontaa.

Suomessa varallisuutta on etenkin suuriin ikäluokkiin kertyvillä. "Se ikäluokka toi rock'n rollin Suomeen. Viime vuodet musiikkimarkkinoilla on kuitenkin menty nuorempien ja citykulttuurin ehdoilla."

Uusimmat tilastot elokuvien suoratoistopalveluista kertovat, että myös vanhemmat käyttäjät ovat alkaneet löytää niitä.

Koronakriisi korostaa entisestään, että monien hyödykkeiden markkinat eivät jaksa vetää pelkästään globaalitalouden voimin. Kotimaisen maun mukaisille vaihtoehdoille on ainakin musiikin saralla tilausta.

Puumalaisen ja Puustisen idea on, että cd-tallenteen myynti voidaan QR-koodilla kytkeä myymälöissä muihin tuotteisiin liittyviin kampanjoihin erilaisten vip-passien muodossa. Koodi voidaan myös lähettää elämyskorttina postitse.

Puustinen kehuu, että yhdistelmästä hyötyvät kaikki.

"Artisti saa tunnettuutta. Kaupaksi menee levyjä, joita kauppias ostaa. Eri tuotteiden maahantuojat mainostavat artistin avulla kaupassa, oli se sitten äitienpäiväruusuja tai suklaata. Kuluttajia taas kiinnostavat kotimaiset artistit."

Malli on saanut hänen mukaansa innostuneen vastaanoton myös muiden halpa- ja varastomyymälöiden yrittäjiltä eri puolilla maata.

Parasta on, että moneen kertaan kuolleeksi julistettu cd-tallenne saa uuden mahdollisuuden.

Timo Puustisella on asiasta kokemusta. Viiden viime vuoden aikana perheyritys on koostanut kaksi kokoelmaa kotimaista iskelmää cd-levyille. Niiden yhteydessä jaettiin kuponkeja, joiden suosio yllätti.

"Yleensä markkinointi-isku kestää päivän tai kolme. Cd:n kanssa meni kolme kuukautta, kun ihmiset palauttivat tuhansia kuponkeja."

Hän odottaakin cd-myynnistä jopa ämpärille haastajaa. Timon isä Sakari Puustinen oli ensimmäisiä kauppiaita, jotka keksivät käyttää ämpäriä sisäänvetotuotteena 1980-luvun lopussa.

QR-koodin ansiosta lipukkeita ei enää välttämättä tarvita, ellei sellaisiksi lueta postitse lähetettyjä kortteja. Kampanja on sähköisenä helppo ja edullinen toteuttaa.

Lue myös:

Kerrankin idea, jonka saa varastaa!

Levyarvio: Kirkaa kirkkaasti ammattitaidoilla

• Äänitemyynnin huippu koettiin vuosituhannen vaihteessa erilaisten musiikin kuuntelulaitteiden kannan huipun aikaan.
• Teoston mukaan vuonna 2001 äänitemyynnin arvo oli Suomessa 68,1 miljoonaa euroa.
• Sen jälkeisinä vuosina laiton lataaminen verkkoon sekä maksulliset suoratoistopalvelut alkoivat yleistyä.
• Äänitemyynti putosi lähes puoleen vuoteen 2014 mennessä (35,9 miljoonaa euroa).
• Vielä vuonna 2009 äänilevyihin käytettiin Suomessa kymmenen kertaa enemmän rahaa kuin digitaalisiin latauksiin ja suoratoistoon.
• Kymmenen vuotta myöhemmin tilanne on päinvastoin, mutta musiikkikaupan kokonaismyynnin arvo ei ole palautunut.
• Samaan aikaan kun musiikin tarjonta verkossa on kasvanut ja monipuolistunut, radioiden soittolistat ovat yksipuolistuneet.