WWF:n livelähetys seuraa tällä kertaa lapinpöllön pesintää – ”poikaset varsinaisia menninkäisiä”
WWF:n Luontolivessä seurataan munintaa ja jos kaikki menee hyvin, myös poikasten elämän alkutaivalta aina juhannukseen saakka.
Suomen harvalukuisimpiin pöllöihin kuuluva lapinpöllö on lähes huuhkajan kokoinen petolintu. Sen siipien kärkiväli voi olla jopa 1,5 metriä. Kuva: Olli Immonen WWFWWF:n suorassa lähetyksessä kuvataan tällä kertaa lapinpöllön pesintää. Mikäli pesintä sujuu hyvin, poikasten varttumista päästään seuraamaan juhannukseen asti.
Suomen harvalukuisimpiin pöllöihin kuuluva lapinpöllö on lähes huuhkajan kokoinen petolintu. Sen siipien kärkiväli voi olla jopa 1,5 metriä.
Suomessa pesii vuosittain arviolta 300–2000 paria. Vuosittain pesivien parien määrä vaihtelee suuresti myyrätilanteen mukaan.
Lapinpöllö on vanhojen havu- ja sekametsien lintu. Sen pesä on useimmiten vanhassa petolinnun pesässä, joskus myös paksun lahokannon päässä. Lapinpöllö on luonnonsuojelulailla rauhoitettu laji.
”Lapinpöllö ei ole tällä hetkellä uhanalainen, mutta vanhojen metsien ja järeiden pesäpuiden väheneminen uhkaavat sen mieluisinta pesimäympäristöä. Metsänomistajat voivat auttaa lapinpöllöä esimerkiksi suojelemalla metsänsä, jättämällä metsään vanhat ja kuolleet puut tai suosimalla jatkuvaa kasvatusta avohakkuiden sijaan”, WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen sanoo tiedotteessa.
Lapinpöllö hyväksyy toisinaan pesäpaikaksi myös lintuharrastajan asettaman pesälaatikon. Tällaiseen Keminmaalla sijaitsevaan laatikkoon on tehnyt pesänsä myös WWF:n Luontolivessä kuvattava lapinpöllöpari.
Lapinpöllö munii yleensä 3–6 munaa huhtikuun aikana. Poikaset kuoriutuvat noin kuukauden hautomisen jälkeen. WWF:n Luontolivessä seurataan munintaa ja jos kaikki menee hyvin, myös poikasten elämän alkutaivalta aina juhannukseen saakka.
WWF toteuttaa livelähetyksen lapinpöllöjä pitkään rengastaneen Matti Suopajärven kanssa. Suopajärvi kertoo livekameran oleva hänen pitkäaikainen haaveensa.
”Lapinpöllö on sympaattisen oloinen ja vähän mystinenkin laji. Pöllön poikasetkin ovat varsinaisia menninkäisiä. On varmasti ikimuistoista seurattavaa, miten poikasille käy ja miten emot pitävät niistä huolta, mikäli pesintä onnistuu”, Suopajärvi sanoo.
Lapinpöllökamera on osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua, jossa seurataan suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Tällä hetkellä suorassa lähetyksessä voi seurata myös sääksiä ja itämerennorppia. Myös Pullervon paluuta on lupa odottaa, sillä WWF avaa saimaannorppia seuraavan Norppaliven toukokuun alussa.
Aiemmin kamerat ovat taltioineet muun muassa saimaannorpan, kyyn, rupiliskon ja taimenen elämää. Lähetyksiä on katsottu jo lähes 25 miljoonaa kertaa.
Pesäkamera on katsottavissa osoitteessa https://wwf.fi/luontolive/lapinpollo/
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





