MT 100 vuotta sitten: Suomalainen syö lähinnä tuontiviljaa, sillä myllyteollisuus haluaa tasaista laatua

Kuva: Kansallisarkisto

Viljan laatu, menekki ja hinta.

Ennen sotaa tuotiin käyttämämme vehnä melkein kokonaan (n. 97 %) ulkomailta. Tarvittavasta ruisviljasta tuotiin suuri osa (lähes 60 %) myös ulkoa. Vielä tuotiin maahan melkoisia määriä ohriakin etupäässä panimo-ohriksi. Samoin tuotiin suuria määriä rehukauroja ja melkein kaikki kaupassa olleet kauraryynit. (…)

Samaan aikaan kuin tämä kansantaloutemme kannalta maallemme epäedullinen tuonti tapahtui, oli maassamme monesti melkoisia määriä samoja lajeja kotimaisia viljatavaroita, joita maanviljelijät eivät saaneet kunnolliseen hintaan kaupaksi. (…)

Ulkomainen vilja polki kotimaisen viljan hinnan niin alas, ettei se tahtonut peittää tuotantokustannuksia. (…)

Viljamme huono ja epätasainen laatu oli siis pohjimmaisena syynä siihen, että oman maan myllyteollisuus ei pyrkinyt sitä käyttämää, vaan hankki raaka-aineensa mieluummin ulkomailta. (…) Meidän on siis kaikkein ensinnä ryhdyttävä tarmokkaisiin toimenpiteisiin viljamme laadun parantamiseksi.

Viime keskiviikkoiltana

tapahtui Nurmijärvellä Röykän aseman läheisyydessä surkea onnettomuus. Paikkakunnan nuoret olivat tapansa mukaan olleet keinulla. Eräiden tyttöjen ja poikien palatessa kotiinsa, käsitteli muudan nuorimies revolveria sillä seurauksella, että se laukesi ja kuula sattui edellä kulkeneen 15-vuotiaan Sylvi Kanervan selkään, tullen vatsasta ulos. Onnettomuuden uhri tuotiin kohta autolla Helsinkiin kirurgiseen sairaalaan, missä toimitettiin leikkaus. Haavoittuneen tila on huono.