Kaksi vuotta sitten jätetty Rajat räiskeelle -kansalaisaloite odottaa yhä käsittelyä eduskunnassa
Lakiesityksen tavoitteena on vähentää pysyvästi ja merkittävästi ilotulitteista ihmisille, eläimille ja ympäristölle koituvaa vahinkoa.
Eläimet joutuvat helposti pois tolaltaan leimauksien ja räiskeen täyttäessä taivaan uutenavuotena. Kuva: Markku Vuorikari, Pasi LeinoViidentoista terveys-, potilas- ja vammais- sekä eläinjärjestön Rajat räiskeelle -kansalaisaloite ilotulitteiden haittojen vähentämiseksi odottaa yhä käsittelyään talousvaliokunnassa.
Aloite eteni eduskuntaan ja on merkitty saapuneeksi talousvaliokuntaan jo yli kaksi vuotta sitten 29.11.2019.
Vuoden 2020 alusta alkanut koronaepidemia on merkinnyt epidemiaan liittyvien käsittelyn laittamista etusijalle valiokunnissa.
MT ei saanut tiistaina vastausta aloitteen käsittelyaikataulusta talousvaliokunnan puheenjohtajistolta, Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja Sanna Kosonen (kesk.) ennen painetun lehden kiinnimenoa. Grahn-Laasonen vastasi myöhemmin illalla ja hän kertoi koronapandemiaan liittyvän asiaruuhkan toistaiseksi viivyttäneen aloitteen käsittelyä.
Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteen tavoitteena on suojella ihmisten ja eläinten terveyttä, turvallisuutta ja elinympäristöä sekä yleisesti luontoa ilotulitteiden aiheuttamilta haitoilta.
"Lakimuutoksen viivästyminen yli kahdella vuodella tarkoittaa ilotulitehaittojen jatkuvan edelleen vastaavan ajan. Tämä on erityisen vahingollista ympäristön ja eläinten kannalta", sanoo yksi kansalaisaloitteen alullepanijoista, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn entinen puheenjohtaja Hannele Luukkainen.
F2- ja F3-luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön salliminen vain ammattilaisille ennaltaehkäisisi ilotulitteiden aiheuttamien silmä- ja muiden vammojen syntymistä ja vähentäisi eläinten ilotulitemeluun liittyviä pelkotiloja.
Ilotulitteet ovat aiheuttaneet viimeisen yhdeksän vuoden aikana muun muassa 126 silmävammaa, neljä muuta vammaa ja 761 tulipaloa. Vammojen ja vahinkojen määrälle ei voida asettaa hyväksyttävää rajaa, vaan jokaisen tapauksen tulisi olla liikaa.
Paukkeettomalla ympäristöllä on myös suuri merkitys esimerkiksi opaskoiraa käyttävälle näkövammaiselle.
"Jos opaskoira panikoi ilotulitteita, koiran käyttäjä voi joutua vaaratilanteisiin. Ilotulittaminen voi olla pelottavaa näkövammaisellekin: hän kuulee ympärillään pauketta, mutta ei näe ilotulitteiden kulkusuuntaa eikä pysty väistämään vaarallisesti ammuttuja tai harhautuneita raketteja", kansalaisaloitteessa mukana olevan Opaskoirayhdistyksen puheenjohtaja Mika Tolvanen kuvailee.
Juttua tarkennettu 31.12. klo 7.55: Sanni Grahn-Laasonen vastasi myöhemmin tiistai-iltana.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
