Kuninkaan visiitin kunniaksi 1700-luvulla valmistettuun viiriin kirjattiin väärä vuosi, mutta hämäläiset käänsivät sen iloksi: "Paikalliset ovat aina riemuissaan, että hämäläiset ovat välillä nopeampia kuin väitetään"
Suomalaisiin linnoihin liittyy monenlaisia tarinoita. Osa niistä on tosia, osa on keksitty esimerkiksi matkailijat mielessä.
Hämeen linnaan valmistettiin lohikäärmeenpään muotoinen viiri kuninkaan vierailun kunniaksi. Kuva: Ilari JärvinenJylhinä kohoavat muurit ja hämyisät käytävät ruokkivat mielikuvitusta. Ei ole siis ihme, että linnoista kerrotaan mieluusti hyytäviä tarinoita – sekä tosia että sepitettyjä.
Erääseen Hämeen linnan Kuninkaansalin lattiatiileen on jäänyt painauma kissantassusta. Kerrotaan, että tassunjälkensä linnaan jätti Kustaa II Aadolfin lemmikki.
”Tarinan mukaan kissa oli jäänyt Hämeeseen, ja se odotti isäntäänsä palaavaksi. Nykyään linnassa sitten on kissakummitus”, Kansallismuseon intendentti Mari Vadén kertoo.
Aivan yksin nelijalkaisen aaveen ei tarvitse kierrellä linnan hiljaisia käytäviä, sillä sen seurana on linnanpäällikön tytär Synnöve.
”Synnöve oli tullut Ruotsin puolelta Itämaahan eli Suomeen ja rakastui paikalliseen talonpoikaan. Tietenkään liitto ei ollut sopiva niin eri arvoasemista tuleville.”
Linnanpäällikkö sulki tyttärensä pieneen kamariin porttitorniin. Nuori neito menetti elämänhalunsa ja kuoli pieneen vankilaansa.
”Kuulemma jotkut ovat nähneet nuoren neidon kulkevan linnan käytävillä iltaisin. Hän on itkenyt ja vaikertanut menetetyn rakkautensa perään.”
Legendoja kyllä riittää, mutta on Vadénilla myös muutama historiallisesti vedenpitävä tarina kerrottavanaan punatiilisten muurien sisäpuolelta.
Hämeen linnassa otettiin vakavasti kuninkaalliset vierailut. Erään kerran hänen majesteettinsa visiittiä päätettiin juhlistaa pystyttämällä linnan tornin huipulle lohikäärmeenpään muotoinen viiri, johon kirjattiin vuosiluku 1782.
”Kävikin niin, että Kustaa III ei saapunutkaan sinä vuonna vaan vasta seuraavana. Kun tämän tarinan kertoo, paikalliset ovat aina riemuissaan, että hämäläiset ovat välillä nopeampia kuin väitetään.”
Myös Savonlinnassa sijaitsevasta Olavinlinnasta on kertynyt jälkipolville vaikka minkälaisia tarinoita. Keväällä 1656 venäläiset piirittivät saarelle pystytettyä linnaa.
”Ilta-aikaan piirittäjät näkivät suuren sarvipäisen varjon heijastuvan linnan seinään. He ajattelivat, että siellä on itse paholainen sotilaiden apuna, joten on parempi olla hyökkäämättä. Kyseessä oli Olavinlinnan musta pässi. Nykyään sille on pystytetty patsas Olavinlinnan lähettyville.”
Sen sijaan tarina kiviseinään elävänä muuratusta, rakkauden riuduttamasta neidosta ja hänen hautapaikalleen kasvaneesta pihlajasta ovat ilmeisesti puhdasta tarua.
”Valitettavasti joudun toteamaan, että tarina on kehitetty matkailutarkoituksia varten 1900-luvun alkupuolella.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
