Ilmastonmuutoksen torjunta sataa maanviljelijän laariin

Sateet olivat vielä jokin aika sitten monin paikoin maailmaa paljon ennustettavampia kuin nyt.  Kuva: Kari Salonen

Toukokuun ihanat, valoisat illat ovat minulle usein leipomisen aikaa, sillä perheessämme osuu monet juhlat juuri toukokuulle. Toukokuu on muutenkin juhlakuukausi, kun koulut ja opinnot päättyvät.

En varmasti ole ainoa, joka valvoo ja leipoo toukokuun iltoina. Mutta näinä iltoina kelpaakin valvoa ja ihailla valoa ja kukkaloistoa.

Nepalissa asuessamme alkoi aina perheemme juhlakauden aikaan myös ensimmäiset monsuunisateet. Piha saattoi äkkiä tulvia rankkasateiden takia. Useana vuotena sateet alkoivat täsmälleen esikoisemme syntymäpäivänä. En ole varma, osasinko silloin ajatella, miten hienoa oli, että sateet saapuivat niin täsmällisesti.

Nyt ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sateet on monin paikoin muuttuneet hyvin epäsäännöllisiksi ja siten ennustamattomiksi. Näin myös Nepalissa, jossa tänäkin vuonna on jo satanut pitkin kevättä sellaisina aikoina, jolloin ei kuuluisi sataa.

Sateet on yleisesti voimistuneet ja tulvat lisääntyneet. Maanviljely on vaikeutunut. Myös Suomessa näyttää siltä, että kuivat kaudet ja vastaavasti märät kaudet on pidentyneet.

Afrikassa taas kärsitään erittäin pahasta kuivuudesta. Itäisessä Afrikassa on jo usea sadekausi jäänyt kokonaan väliin. Monilla alueilla ollaan jo lähellä nälänhätätilannetta, koska vettä ei ole. Ilman vettä ei saada satoa, ja eläimet ja karja kuolevat.

Ruuan ja veden puute altistaa erityisesti lapset aliravitsemukselle ja lisää sairastumisriskiä. Puhtaan veden puute lisää esimerkiksi ripulitauteja, jotka ovat pienille lapsille hengenvaarallisia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat keskuudessamme jo.

On surkeaa, että kaiken tämän keskellä omat päättäjämme riitelevät hiilineutraaliustavoitteesta, vaikka suomalaiset yritysjohtajatkin ovat tajunneet, että hiilineutraalius tulee olemaan Suomelle pelkästään kilpailuetu.

Kaikkein kovimmin ilmastonmuutos koettelee jo valmiiksi heikommassa asemassa olevia ihmisiä, jotka samalla ovat usein kaikkein vähiten vaikuttaneet ilmastonmuutoksen syntyyn.

Kehitysyhteistyöllä voidaan kuitenkin parantaa pienviljelijöiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Myös vedensaantiin etsitään kestäviä ratkaisuja.

On syytä muistaa, ettemme elä umpiossa, vaan toimintamme vaikuttaa muihin ja muiden tilanne vastaavasti meihin. Kollegani kuvasi osuvasti meitä kahdeksan miljardin sisarusparveksi, joka on sitä turvallisempi, mitä tasaveroisempi ja oikeudenmukaisempi se on keskenään.

Ei ole helppoa hengähtää toukokuisten omenapuun kukkien katveessa, kun maailman hätä – meidän hätämme – puskee ovelle ja ratkaisuksi esitetään silmien sulkemista. Maailma tarvitsee Suomea ja Suomi tarvitsee maailmaa.

Kirjoittaja on pitkään Nepalissa ja Senegalissa työskennellyt Suomen Lähetysseuran lasten oikeuksien asiantuntija, joka uskoo siihen, että jaettu suru puolittuu ja ilo kaksinkertaistuu.