”Tässä tehtävässä en ole vain maidon tai kotieläintuotannon vaan koko ruuantuotannon puolestapuhuja”, MTK:n toinen puheenjohtaja Tero Lahti sanoo. Kuva: Petteri Kivimäki
MTK:n johdossa on nyt ideanikkari, joka haluaa muuttaa kilpailulakia – ”Olemme vaimon kanssa loistava tiimi”
Tero Lahti haluaa saada kiireesti kuntoon tukimaksujen aikataulut ja avata kaupan hinnanmuodostusta.
”Tässä tehtävässä en ole vain maidon tai kotieläintuotannon vaan koko ruuantuotannon puolestapuhuja”, MTK:n toinen puheenjohtaja Tero Lahti sanoo. Kuva: Petteri Kivimäki”Olemme vaimon kanssa loistava tiimi. Jos olisi kaksi samanlaista kuin minä, yrityksessä voisi tulla mielenkiintoisia tuloksia. Siksi tarvitaan myös se, joka syttyy vähän hitaammin.”
Tässä tapauksessa sellainen on Outi Lahti, entinen farmaseutti ja kaupunkilainen, nykyinen maidontuottaja Keski-Suomesta Karstulasta. Hän tapasi Tero Lahden takavuosina tanssilavalla, kaukana kummankin kotimaisemista, ja se oli menoa molemmille.
Pariskunta ryhtyi pitämään vuonna 2012 Lahden vanhempien 65 lehmän tilaa.
Sen edellinen sukupolvi oli kaksi kaupunkilaistunutta palkansaajaa, jotka olivat ottaneet tilan hoitaakseen vanhan parin pyynnöstä, vaikka omakotitontti Jyväskylästä oli jo katsottuna.
Alussa oli ollut viisi lehmää ja hehtaaria. Tilaa oli kehitetty hartiapankilla eli omalla työllä.
”Isäni, vaarini ja isän setä tekivät samantien 14 lehmän navetan omasta puusta ja väänsivät parretkin suorasta putkesta. Minusta ei olisi ollut siihen, olen tottunut helpompaan elämään, vaikka vasara pysyykin kädessä”, Lahti päivittelee.
”Tarvitsen maatilan töiden lisäksi myös henkisempää tekemistä.”
”On niin voimaannuttavaa, kun valtuuskunnassa ja johtokunnassa pääsee sovittelemaan erilaisia näkemyksiä yhteen.”
Tuota henkisempää tekemistä on antanut MTK, jossa Lahti on toiminut pitkään jo ennen tänä vuonna alkanutta pestiään järjestön toisena puheenjohtajana.
Siksi puoluepolitiikkaankaan ei ole tarvinnut lähteä.
”MTK-ura on tarjonnut riittävästi vaikuttamismahdollisuuksia. On niin voimaannuttavaa, kun valtuuskunnassa ja johtokunnassa pääsee sovittelemaan erilaisia näkemyksiä yhteen. Olisin äärimmäisen pettynyt, jos en saisi aikaan lisäarvoa ja viljelijöiden arkea paremmaksi omalla vahtivuorollani”, Lahti sanoo.
”Olen myös kiitollinen entisenä jännittäjänä MTK:n media- ja vaikuttajavalmennuksista ja siitä, että luottamustehtävän palkkio mahdollistaa osaltaan työntekijän palkkaamisen tilalle.”
Lyhytkin kokous Helsingissä vie Karstulasta lähtiessä koko päivän ja valmistelu ja soittelu oman aikansa. Apu on siksi parhaillaan etsinnässä. Pysyvä ihminen tuo maatilan töihin myös toisella tapaa jatkuvuutta kuin lomittaja.
Lahden liki 70-vuotiaat vanhemmat jatkavat yhä apuna tilan töissä.
”On käsittämätöntä, että kauppa ja teollisuus tietävät tarkasti valtakunnan maitolitrat ja viljakilot, mutta kaupan ei tarvitse kertoa omasta tulonmuodostuksestaan mitään.”
Lahti haluaa saada järjestölle lisää näkyvyyttä ja eräitä asioita kiireesti kuntoon: tukimaksut jatkossakin vuosien 2015–2022 tukikauden aikataulujen mukaan viljelijöille ja kaupan hinnanmuodostus avoimemmaksi.
Hänestä on käsittämätöntä, että kauppa ja teollisuus tietävät tarkasti valtakunnan maitolitrat ja viljakilot, mutta kaupan ei tarvitse kertoa omasta tulonmuodostuksestaan mitään. Niinpä sen omat merkit hyödyntävät muiden tuotekehittelyä, ovat halpoja mutta kotimaisina tuotteina laadukkaita ja syrjäyttävät siten merkkituotteita.
Pienissä maaseudun kaupoissa ei aina muita olekaan kuin kaupan merkkejä.
”Ja vaikka olisikin, esillepanossa ja hinnoittelussa voiton vie kaupan oma merkki.”
Siksi kilpailulakia pitää muuttaa kevään vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa, Lahti sanoo.
Kuka?
Tero Juhani Lahti syntyi 22. helmikuuta 1978 Jyväskylässä.
Asuu Karstulassa Keski-Suomessa, maidontuottaja.
Koulutukseltaan agrologi (AMK).
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton toinen puheenjohtaja 1.1.2023 alkaen. MTK:n valtuuskunnan varapuheenjohtaja 2020–2022, MTK-Keski-Suomen puheenjohtaja 2015–2020.
Farmaseutti-, merkonomi- ja maatalousyrittäjävaimo Outi Lahti sekä 14- ja 16-vuotiaat tyttäret.
Harrastukset: hirvenmetsästys, Karstulan mieslaulajien musiikkiesitykset, matkustaminen, laskettelu, moottorikelkkailu ja -pyöräily asiointimenojen mukaan. Kokeillut myös halvinta tapaa päästä omin päin taivaalle eli moottoroitua varjoliitämistä sekä sukellusta eli kaikkea taivaan ja merenpohjan väliltä.
Kokemusta tiukoista tuki- ja muista väännöistä ei Lahdella vielä ole, mutta hän uskoo järjestön koulivan niihinkin.
Vaikka hän on itse C-alueen maidontuottaja, huoli A- ja B-alueiden tiloista ja kotieläimistä koko maassa on yhtä suuri.
”Tässä tehtävässä en ole vain maidon tai kotieläintuotannon vaan koko ruuantuotannon puolestapuhuja.”
Lahti myy oman maitonsa Valiolle. Hinta on noussut vuodessa kolmisenkymmentä prosenttia. Tuotantokustannukset eli apulanta, sähkö ja polttoaineet kallistuivat kuitenkin 34 prosenttia, mutta monilla tiloilla yhtälö on paljon pahempi.
”Taloudellinen takamatka ei siis ole lainkaan kaventunut, vaikka tuottajahinnat ovatkin nousseet.”
”Meillä on voimakkaasti kehittävä maatila, jonne suuret pääomat eivät ole päässeet tekemään pesää.”
Omaa tilaansa Lahti on kehittänyt lujasti, sillä uudet tekniset ratkaisut ovat hänen intohimonsa.
”Meillä on voimakkaasti kehittävä maatila, jonne suuret pääomat eivät ole päässeet tekemään pesää. Investointien pitää olla sellaisia, että ne parantavat kuitenkin tuotostasoa ja vähentävät kuluja tai riippuvuutta fossiilisesta energiasta”, Lahti perustelee.
”Meille tuli aikanaan Suomen ensimmäinen akkukäyttöinen E5 Avant -pienkuormaaja ja kolmas itse kulkeva ja akkukäyttöinen apevaunu. Liete separoidaan eli olemme kuivikkeen suhteen omavaraisia, sähköä tehdään aurinkopaneeleilla ja tänä keväänä tilalle nousee omaan käyttöön biokaasulaitos, jonka kaasu muutetaan sähköksi.”
Rahoitus on saatu pankista, johon Lahti pitää tiivistä yhteyttä. Näin tekemisistä heijastuu vakaa harkinta. Hän suosittaa käytäntöä muillekin.
Tilalla on nykyisin 60–70 lypsävää, yksi robotti ja kaksi navettaa. Vaimo hoitaa pienet vasikat ja lypsylehmät ja isäntä nuoren karjan, appeet, likaiset työt ja hälytyshommat.
”Vahvuuteni on, että ideoita syntyy nopeasti.”
Lahti luonnehtii itseään impulsiiviseksi. Uuden idean sytyttyä hän tarttuu herkästi puhelimeen.
”Vahvuuteni on, että ideoita syntyy nopeasti ja ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa, puhelin on usein kourassa. Heikkoutena on, että pitkäjänteisyys on välillä koetuksella eli minä laitan tilalla projekteja alkuun ja vanha isäntä vie ne loppuun.”
MTK:n puheenjohtajakolmikon muut jäsenet, tutkijataustaiset Juha Marttilan ja niinikään vuodenvaihteessa uutena aloittaneen Arto Laineen, Lahti tuntee vanhastaan.
”En epäile hetkeäkään, etteikö yhteistyömme sujuisi uudella kokoonpanolla”, Lahti sanoo.
Uuteen luottamustehtäväänsä hän suhtautuu muutenkin vakavasti, ja esimerkiksi harrastuksena olleen kuoron musiikkinäytelmien tähtiroolit on työnnetty ainakin toistaiseksi sivuun.
Marraskuun valtuuskunnassa Lahti esitteli järjestölle Teron teesit, jotka voi niitata ”vaikka propsipinon päähän tai navetan nurkkaan”. Hän kaipasi edunvalvontatyöhön nuoria ihmisiä ja päätöksentekoon uusia kujeita, maankolkkia ja tuotantosuuntia sekä eri ikäluokkia ja sukupuolia edustavia ihmisiä.
”Itse tuon nuorekkuutta ja vimmaisuutta. Ja järjestön linjan pitää olla selvä: ruuantuotannon ja tekemisen täytyy olla aina kannattavampaa kuin sen, että pitelee peltoja ja niittelee heiniä maahan.”
Lahtien tilalla on nykyisin 60–70 lypsävää, yksi robotti ja kaksi navettaa. Outi Lahti hoitaa pienet vasikat ja lypsylehmät ja Tero Lahti nuoren karjan, appeet, likaiset työt ja hälytyshommat. Kuva: Petteri KivimäkiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
