Kuvanveistäjä Eva Ryynänen vuonna 1986. Hän tuli tunnetuksi erityisesti puuveistoksistaan. Kuva: Mauri Rautkari
Maanviljelijän vaimosta kuuluisaksi kuvanveistäjäksi – Katja Kärjen kolmas romaani kertoo Eva Ryynäsen elämänvaiheista
Rovaniemeläiskirjailija Katja Kärki on kirjoittanut vahvoja naistarinoita. Maaliskuun lopussa ilmestyvä Evan neljä elämää on menestyneen kuvanveistäjän fiktiivinen elämäkerta.Rovaniemi
Kemijoen varressa asuva Katja Kärki on kotoisin Nurmeksesta. Kaksi hänen kolmesta romaanistaan sijoittuu Pohjois-Karjalaan. Kuva: Jouni PorsangerPieni puinen kehto kiinnitti kirjailija Katja Kärjen huomion eräällä kesälomareissulla Paaterissa. Kyseessä on kuvanveistäjä Eva Ryynäsen taiteilijakoti Lieksan Vuonisjärvellä.
”Eva ja hänen miehensä Paavo eivät toiveistaan huolimatta saaneet koskaan lasta, mutta pariskunta halusi säilyttää Paavon suvun perintökehdon”, Kärki kertoo.
Tarina kosketti kirjailijaa syvästi, sillä hän oli itse juuri tullut äidiksi.
”Se ei ollut helppo tie. Lapsettomuuden pelko kolahti”, Kärki toteaa.
Hänelle tuli voimakas tunne, että Ryynäsen tarina voisi kiinnostaa muitakin.
Eva Ryynänen oli yksi sotien jälkeisen Suomen tunnetuimmista kuvanveistäjistä. Alalla hän oli yksi harvoista naisista ja materiaalina hän käytti pääasiassa puuta, mikä oli myös harvinaista.
Eva Ryynänen
Suomalainen kuvanveistäjä (1915–2001).
Syntyi Vieremällä, kasvoi maatilalla ja innostui jo lapsena veistämään puusta erilaisia eläimiä, kuten lintuja, kissoja ja hevosia.
Opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa (myöhemmin Suomen Taideakatemian koulu eli Ateneum) kuvanveistolinjalla vuosina 1934–1939.
Avioitui maanviljelijä Paavo Ryynäsen kanssa. Pariskunta asettui Paaterin tilalle Lieksaan.
Suuren yleisön tietoisuuteen hänet toi läpimurtonäyttely Puusta puonnut Amos Anderssonin taidemuseossa vuonna 1974.
Näyttely Puuveistoksia Tampereen Nykytaiteen museossa vuonna 1983 rikkoi museon siihenastisen kävijäennätyksen.
Vuonna 1991 valmistuneesta Paaterin kirkosta tuli Eva Ryynäsen suurikokoisin ja tunnetuin työ.
Vuosien varrella Paaterissa valmistui noin 500 veistosta.
Lähde: Lieksan kunnan kotisivut
Fiktiivinen romaani Evan neljä elämää ilmestyy maaliskuun lopussa. Tapahtumat perustuvat tositapahtumiin, mutta yksityiskohdissa ja henkilöiden piirteissä on käytetty mielikuvitusta.
Kuvanveistäjän elämä jakautuu Kärjen teoksessa nimensä mukaisesti neljään osaan: Ensimmäinen kertoo taiteilijan lapsuudesta Savossa, toinen opiskelu- ja nuoruusvuosista Helsingissä. Kolmas osa kuvailee elämänvaihetta maanviljelijän vaimona Lieksassa. Viimeinen osa puolestaan kertoo ajanjaksosta, jolloin hän tuli tunnetuksi kuvanveistäjänä.
”Ryynänen löi läpi suhteellisen vanhana, vasta noin 60-vuotiaana”, Kärki kertoo.
Helsinki oli taiteen keskus, mutta Eva halusi asua maalla. Kirjailija on itse kotoisin Nurmeksesta, Lieksan naapurikunnasta, joten Pohjois-Karjalaan sijoittuva romaani tuntui läheiseltä.
”Omat vanhempani puhuvat samaa murretta. Pohjoisessa on myös hyvin paljon samaa kuin Itä-Suomessa”, nykyisin Kemijoen varressa Rovaniemellä asuva Kärki toteaa.
Kolmen romaanin kirjoitusprosessit ovat olleet hyvin erilaisia, Katja Kärki kertoo. Kuva: Jouni PorsangerKatja Kärjen esikoisromaani Jumalan huone ilmestyi tammikuussa 2019 ja sai kiittäviä arvioita. Romaani kertoo kolmen sukupolven naisen tarinan lestadiolaisessa yhteisössä.
”Se peilaa omaa lapsuuttani eli on melko perinteinen esikoisteos”, Kärki hymähtää.
Kärjen isän suku kuuluu esikoislestadiolaiseen herätysliikkeeseen.
”Itse olin jännässä asemassa, kun osa suvusta oli uskossa ja osa ei. Itse en ole kokenut herätysliikettä omanani.”
Kolmen romaaninsa kirjoitusprosesseja Kärki kuvailee hyvin erilaisiksi. Esikoisromaani syntyi nopeasti.
”Annoin mennä ja kirjoitin. Silloin ei ollut vielä lapsia, joten se oli helppoa.”
Toinen romaani, Eeled, ilmestyi syksyllä 2021. Sekin kertoo eri sukupolvien naisista.
Äitiys ja rakkaus ovat kantavia teemoja. Kärki on ammentanut Eelediin myös itäisistä ja pohjoisista muinaistarustoista.
Kärki oli muuttanut perheineen Tampereelta Rovaniemelle, ja uusi ympäristö toimi inspiraation lähteenä.
Toisen teoksen kirjoittaminen oli Kärjelle ensimmäistä vaikeampaa, sillä valmistumisen kanssa tuli kiire. Hän kuitenkin kiittää taitavaa kustannustoimittajaa, joka tavoitti heti teoksen hengen.
”Voi myös olla, että itsellä jäi seuranta vähemmälle huomiolle, sillä synnytin kuopukseni kaksi päivää teoksen ilmestymisen jälkeen.”
Eeled oli ehdolla Lappi-kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Muuten se jäi esikoiskirjaa vähemmälle huomiolle.
”Voi myös olla, että itsellä jäi seuranta vähemmälle huomiolle, sillä synnytin kuopukseni kaksi päivää teoksen ilmestymisen jälkeen”, Kärki naurahtaa.
Kirjailija opetteli lypsämään Ilomantsin lehmäleirillä. Diplomi koristaa työhuonetta. Kuva: Jouni PorsangerEvan neljä elämää -teokselle Kärki sai vuoden apurahan Lapin rahastolta, minkä ansiosta hän sai hyvin aikaa keskittyä pelkästään kirjoittamiseen.
Taustatietoja Ryynäsen elämästä hän keräsi taiteilijasta aiemmin kirjoitetuista kirjoista sekä Evan miehen sukulaisilta.
”Tarinan runko syntyi nopeasti”, hän kertoo. Pian kertomus alkoi syntyä, eikä kirjailija halunnut enempää tukeutua tietokirjoihin.
Evan elämään hän tutustui konkreettisesti Ilomantsissa järjestetyllä lehmäleirillä, jossa hän oppi lypsämään käsin. Karjanhoito oli kuulunut kuvanveistäjän elämään lapsesta saakka, ja Kärki halusi saada lypsystä omakohtaisen kokemuksen.
Uuden kirjan vastaanottoa Kärki ei lähde ennustamaan, mutta ainakin Lieksassa sitä jo kovasti odotetaan.
Kotiseutunsa asukkaiden iloksi kirjailija on jo aloittanut seuraavan projektin työstämisen. Tekeillä on Pohjois-Karjalaan sijoittuva historiallinen romaanisarja.
Trilogia alkaa nälkävuosista, ja siinä seurataan kahden fiktiivisen suvun tarinaa. Toinen kuuluu papistoon ja toinen köyhään maanviljelijäväestöön.
Toiselta ammatiltaan Kärki on äidinkielenopettaja. Valmistumisensa jälkeen hän opetti viiden vuoden ajan suomea maahanmuuttajille Tampereella.
Parhaillaan hän työskentelee Tervolassa yläkoulun äidinkielenopettajan sijaisena.
Apurahakaudet ja sijaisuudet ovat toistaiseksi olleet toimivat yhdistelmä, sillä vakituisesta virasta olisi hankalampi irrottautua kirjailijan työhön.
Kärki nauttii siitä, että työssä on vaihtelua. Koulussa työyhteisö tarjoaa sosiaalista elämää. Kirjoittaminen on usein varsin yksinäistä.
Hän kuitenkin kokee kirjailijan identiteetin vahvempana kuin opettajan.
”Jos näistä kahdesta pitäisi valita, valitsisin kirjailijan uran.”
Batman-kissa pitää seuraa, kun Katja Kärki työstää romaanejaan kotikonttorilla. Kuva: Jouni PorsangerKoulumaailmasta Kärjellä olisi paljonkin sanottavaa. Hän ei näe jättikouluissa mitään hyvää.
”Olen tykännyt opettaa pienessä maalaiskoulussa. Pieni yksikkö on lapselle luonnollisempi.”
Hän laittaisi myös kännykät pois koulupäivän ajaksi, sillä ne rapauttavat lasten keskittymiskykyä.
”On oppilaita, jotka lukevat paljonkin. Sitten on oppilaita, jotka eivät pysty lukemaan yhtään kokonaista kirjaa.”
”Somessa aiheet vaihtelevat nopeasti, eikä lapsi pysty säännöstelemään kännykän käyttöään.”
Nuorten lukutaito on hänen mukaansa eriytynyt.
”On oppilaita, jotka lukevat paljonkin. Sitten on oppilaita, jotka eivät pysty lukemaan yhtään kokonaista kirjaa.”
Katja Kärki
Syntynyt Nurmeksessa vuonna 1985.
Valmistunut Jyväskylän yliopistosta äidinkielen, kirjallisuuden ja suomi toisena kielenä -opettajaksi. Toimii myös sanataideohjaajana.
Kirjoittanut romaanit Jumalan huone (2019), Eeled (2021) ja Evan neljä elämää (2024). Kirjat on kustantanut Bazar Kustannus.
Asuu Rovaniemellä 2- ja 6-vuotiaiden lastensa kanssa.
Harrastaa luonnossa liikkumista.
Kärki on haaveillut lammastilasta ja leikitellyt ajatuksella paluumuutosta Nurmekseen, mutta on nyt tyytyväinen eloonsa Lapissa. Rovaniemi on hänen mukaansa sopivan kokoinen paikka kasvattaa lapsia.
Kotiseudulla hän kuitenkin käy useita kertoja vuodessa. Hänen äitinsä ja viisi sisarustaan asuvat eri puolilla Itä-Suomea.
Yhteisöllisyyttä paikallisten kirjailijoidenkin kesken löytyy. Kärki kuuluu Lapin kirjallisuusseuran hallitukseen.
Yhdistys perusti viime vuonna Lapin kirjallisuusfestarit, joista on tarkoitus luoda jokavuotinen tapahtuma.
”Yhteistyötä viritetään myös oululaisten kirjailijoiden kanssa”, Kärki iloitsee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
