
Klapimökki ei ole talo vaan päähänpistosta syntynyt halkopino
Eläkeläiskaverusten hullusta ideasta kasvoi Suomen komein halkokasa.
Risto Töyry (vas.) ja Veikko Salo käyttivät luovuutta rakentaessaan Suomen suurinta halkokasaa, joka muistuttaa erehdyttävästi mökkiä. Kuva: Petteri Kivimäki”Kyllähän tämä näyttää talolta, mutta todellisuudessa se on iso halkopino. Talon rakentamiseen tarvitsee rakentamisluvan ja siinä on tarkat säännöt, mutta halkopinon kanssa saa käyttää luovuutta”, padasjokelainen Veikko Salo toteaa esitellessään klapimökkiään.
Innoitus sangen persoonalliseen rakennusprojektiin sai alkunsa muutamaa kuukautta aiemmin, kun eläkkeellä oleva Salo istui iltaa yhdessä toisen eläkeläisen Risto Töyryn kanssa.
”Viime vuonna iltapäivälehdessä oli juttu halkopinosta, joka muistutti pientä mökkiä. Kun istuttiin iltaa tässä, niin päätettiin, että me tehdään parempi”, Salo kertoo.
”Kun istuttiin siinä kal... kahvin äärellä niin totesin, että kiinni veti, tehdään vain”, Töyry veistelee.
Salo teki pitkän työuran metsätalousinsinöörinä ja hankintaesimiehenä.
”Olen ollut metsässä kiinni koko pienen ikäni. 16-vuotiaana menin ensi kertaa pöllimetsään vanhemman veljen kanssa pokasahan ja kirveen kanssa”, hän kertoo.
Klapimökkiä rakennettaessa työkaluina ovat pääasiassa olleet moottorisaha, kirves ja ruuviväännin.
Rakennusprojekti käynnistyi juhannuksen jälkeen.
”Ensi töiksi puut kaadettiin, karsittiin ja pätkittiin itse. Ne olivat semmoisia aika suuri koivuja Padasjoen Arrakosken kylästä”, Salo sanoo.
”Valmiiseen klapimökkiin puita kertyi yhteensä 25 pinokuutiota.”
Varsinainen rakentamistyö kuului enimmäkseen Salon vastuulle. Töyry työsti suunnitelmia ja toimi hankkeessa arkkitehtina.
”Haastavinta tässä projektissa on ollut pelko siitä, että koska valkotakkiset tulevat hakemaan. Sen verran järjetön hanke on ollut kyseessä”, Töyry sanoo ja naurahtaa.
Syksyllä valmistuneesta klapimökistä on jo tullut pienoinen nähtävyys.
Kun MT:n vierailee mökissä, lähistölle kaartaa yllättäen kaksi autoa, joista purkautuu ihmisiä klapipinon äärelle.
”Vierailijoita on tässä riittänyt päivittäin sen jälkeen, kun media alkoi kirjoittaa asiasta”, Salo sanoo.
Risto Töyry kertoo olevansa syntyperäinen helsinkiläinen.
Padasjoelle hän muutti muutama vuosi sitten Espoosta viettämään eläkepäiviään.
”Siellä on aivan liikaa ihmisiä ja se vain paisuu. Täällä saa olla rauhassa aitojen ihmisten ympäröimänä”, Töyry toteaa.
Salo on lähtöisin naapurikunnasta Lammilta, joka on nykyään osa Hämeenlinnaa. Padasjoella hän on viihtynyt jo vuosikymmeniä.
”Olen vuosien saatossa rakennellut klapeista kaikenlaista, mutta tämä on ylivoimaisesti suurin projekti. Tämä sopii eläkeläiselle. Ei tarvitse lähteä salille tai lenkille.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




