Phoenixin aikaa Turussa – ja Liedon Vanhalinnan näyttelyssä

"Tuossa ovat aikansa tiedehuiput", esittelee museonjohtaja Hannele Lehtonen vanhoja valokuvia kuvia Liedon Vanhalinnassa. Kuva: Carolina Husu

Turun Kauppatori toriparkkityömaineen muistuttaa tänään kuin kraatteria kuun pinnalla, mutta toista oli, kun torin ylälaidan hallitsevin rakennus, Phoenix, oli vielä pystyssä.

Liedon Vanhalinnassa avautui kesäkuussa Phoenix- ja Turun yliopisto 100 vuotta -näyttelyt kertomaan menneestä ajasta Turussa ja Suomen itsenäistymisen huumassa kansalaiskeräyksellä perustetusta Turun Suomalaisesta Yliopistosta.

100-vuotias Turun yliopisto on koonnut historiastaan kertovan elävän näyttelyn. Phoenix-näyttelyssä turkulaiset voivat pysähtyä muistelemaan vaikka valokuvien raitiovaunuja kaupungin katukuvassa. Yliopiston arki oli nuoressa yliopistossa toista kuin tämän päivän 20 000 opiskelijan korkeakoulussa.

Phoenix Kauppatorin kulmassa oli Turun yliopiston päärakennus, kun yksityinen Turun Suomalainen Yliopisto aloitti toimintansa Kalevalan päivänä 1920.

"Phoenix oli todella hallitseva rakennus torin kulmalla", Liedon Vanhalinnan museonjohtaja Hannele Lehtonen kertoo näyttelystä.

• Turku on maamme vanhin yliopistokaupunki. Turun Akatemia toimi vuosina 1640–1828.
• Turun yliopiston syntysanat lausuttiin vuonna 1917, kun Turun Suomalainen Yliopistoseura perustettiin tarkoituksenaan Suomen ensimmäisen suomenkielisen yliopiston perustaminen.
• Vuonna 1917 aloitettuun kansalaiskeräykseen osallistui yhteensä 22 040 kansalaista tai yhteisöä.
• Yksityinen Turun Yliopisto valtiollistettiin vuonna 1974. Osa sen lahjoitusvaroista jäi nimensä Turun Yliopistosäätiöksi muuttaneelle säätiölle.
• Viime tilivuonna Yliopistosäätiö myönsi Turun yliopistolle runsaat 1,7 miljoonaa euroa tukea sekä oleskelustipendejä Tarton tutkijaresidenssiin, Villa Tammekaniin.

"Phoenix oli todella hallitseva rakennus torin kulmalla", Liedon Vanhalinnan museonjohtaja Hannele Lehtonen kuvaa alunperin hotelliksi rakennettua kiinteistöä. Kuva: Carolina Husu

Vuonna 1878 valmistunut talo rakennettiin alun perin hotelliksi. Åbo Hotel Phoenixin ravintola oli kaupungin hienoin, mutta ei menestynyt taloudellisesti. Yliopistoseura osti rakennuksen yliopiston päärakennukseksi. Aleksanterinkadun nimi muutettiin Yliopistonkaduksi.

Yliopistonkatu on edelleen olemassa, mutta Phoenix purettiin 1950-luvun lopulla. Paikalle rakennetussa liikerakennuksessa toimii nykyisin Liedon Säästöpankki.

Phoenix-valokuvanäyttely Liedon Vanhalinnassa ja Turun yliopisto 100 vuotta -muodostavat onnistuneen kokonaisuuden. Makasiinissa on kuvia ja esineistöä esillä yliopiston varhaisista vuosista. Turun yliopiston symbolina olevan siipisoihdun monista versioista syntyi nykyinen soihtukuva ja yliopiston lippu.

Ensimmäisinä toimintansa aloitti kaksi tiedekuntaa, humanistinen ja luonnontieteellinen, mutta alusta saakka oli selvää, että Turkuun rakennetaan laaja-alainen ja monitieteinen yliopisto. Nyt tiedekuntia on seitsemän.

Valokuvissa esiintyvät aikansa tiedehuiput fyysikko Yrjö Väisälä, Finlandia-hymninkin sanoittanut V.A. Koskenniemi, aikansa kulttuurivaikuttaja Eino Kaila, kasvitieteilijä Kaarlo Linkola ja eläintieteilijä Walter Linnaniemi.

Nuoret naiset kirjaston tuokiokuvissa kertovat jokapäiväisestä yliopistoelämästä. Yliopiston kalusteet ovat Liedon Vanhalinnan -säätiölle lahjoittaneet Mauno ja Ester Vanhalinna. Myös keräilijänä tunnettu Vanhalinna oli ostanut ne Phoenixin huutokaupasta ennen rakennuksen purkamista.

Makasiinin ovet jälleen auki. Museonjohtaja Hannele Lehtonen ja Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmasta vastaava professori Riitta Pyykkö poseerasivat näyttelytilana toimivan tallin edessä. Kuva: Carolina Husu

Ensimmäinen suomenkielinen yliopisto perustui lukuisiin yksittäisiin lahjoituksiin. Lahjoittajien suuri määrä sai kirjailija V..A. Koskenniemen lausumaan, että tulos oli todellinen ”vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle”. Tunnuslause koristaa edelleen Turun yliopiston pääkirjaston julkisivua.

Liedon Vanhalinna -säätiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki pitää laajalla kansalaiskeräyksellä perustettiin Turun yliopiston syntyhistoriaa ainutlaatuisena.

Keräykseen osallistui yli 22 000 täysin tavallista henkilöä. Maan itsenäistymisen huuma synnytti kansanliikkeen: sadat asiamiehet kiersivät pitkin ja poikin Suomen, kylä kylältä ja talo talolta saaden lahjoituksia niin rikkailta kuin köyhiltä.

"Yleensä yliopistot ovat kuninkaiden, tsaarien tai rikkaiden yksityishenkilöiden yhdessä perustamia. Turun Akatemian perusti Ruotsin kuningas. Tunnetut amerikkalais- ja brittiyliopistot kuten Harvard, Oxford tai Cambridge ovat nekin rikkaiden yksityishenkilöiden perustamia", Lähdesmäki vertaa.

Turun yliopisto 100 vuotta -näyttely kiertää Liedosta Varsinais-Suomen ja Satakunnan kaupungeissa. Kuva: Carolina Husu

Yksityistä yliopistoa ylläpiti Turun Yliopistosäätiö yliopiston valtiollistamiseen saakka, vuoteen 1974. Yliopistosäätiö ja sen sisarsäätiö Liedon Vanhalinna -säätiö jatkavat arvokasta työtä stipendein ja lahjoituksin Turun yliopistolle, sen opiskelijoille ja tutkijoille. Helmikuussa Turun Yliopistosäätiö julkisti 1,2 miljoonan euron lahjoituksen satavuotiaalle yliopistolle. Lahjoitus kattaa kaksi tekniikan professuuria viideksi vuodeksi.

Turun Yliopistosäätön hallituksen jäsen ja Turun yliopiston satavuotisjuhlavuoden ohjausryhmän puheenjohtaja professori Riitta Pyykkö kertoo satavuotisnäyttelyn kiertävän Vanhalinnan jälkeen suurimmissa kaupungeissa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.

"Korona katkaisi näyttelykiertueen kolmeksi kuukaudeksi, mutta nyt myös studia generalia -luentosarja jatkuu", Pyykkö kertoo.

Phoenix-näyttely on esillä Vanhalinnassa elokuulle 2021.