Eteläpohjalaiset alakoululaiset väistivät sisäilmaongelmaa opetusmaatilalle – "Koulu pysyi omalla kylällä"

Ylikylän alakoulun 3. luokan oppilaat Joni Pynttäri (vas.), Ella Rintamäki, Hetastiina Anttila ja Loviisa Hautala tervehtivät Leppäkerttu-lehmää. Opetusnavetan kupeessa lukuvuoden viettävät oppilaat ovat mielissään eläinten läheisyydestä. Kuva: Markku Vuorikari

Alajärveläisellä Ylikylän koululla on persoonallinen ongelma: lehmien lypsäminen ei osu yhteen alakoulun lukujärjestyksen kanssa.

Tavallisesti navetassa vierailu olisi mahdottomuus ennen kaikkea etäisyyksien vuoksi, mutta tänä lukuvuonna se voisi onnistua. Ylikylän alakoulu viettää vuoden väistötiloissa Järviseudun ammatti-instituutin (Jami) tiloissa, ja haluaisi sen kunniaksi näyttää lapsille konkreettisesti, mistä maito tulee.

Ammatti-instituuttiin kuuluu nimittäin opetustiloina muun muassa oma navetta, talli, verstas ja kasvihuoneet.

Evakkoretken takana on suomalaiskouluille tyypillisempi haaste: vaikkei kukaan oireillut, 1950-luvulla rakennetussa koulurakennuksessa alkoi viime keväänä ilmetä viitteitä sisäilmaongelmasta.

"Eri puolilta koulua löytyi niin monesta paikasta niin monenlaisia sieniä, että terveystarkastaja päätti, ettei sinne saanut enää syksyllä mennä", Kurejoen kylässä sijaitsevan koulun rehtori Ari Anttila kertaa.

Väistötilaa alettiin etsiä nopeasti. Katseet kääntyivät kilometrin päähän, jossa sijaitsi Järviseudun ammatti-instituutin maatalous-, luonto- ja ympäristöpainotteinen toimipiste.

180 opiskelijan toimipisteeltä on vuosien varrella vapautunut tiloja opiskelijamäärän pienetessä, joten 51 alakouluoppilaan käyttöön löytyi pihamaalta kolmen luokkahuoneen erillinen rakennus.

"Se oli meidän kannaltamme paras ratkaisu, että pääsimme tänne", Anttila summaa. "Koulu pysyi omalla kylällä. Oppilaiden koulumatkat eivät hirveästi muuttuneet."

Aluksi lapsia harmitti poistua tutusta koulurakennuksesta. Jamillakin on kuitenkin ollut mukavaa, sillä varsinkin eläimet ovat olleet koululaisten mieleen.

Kahden oppilaitoksen yhteistyöstä halutaan ottaa kaikki irti. Alakoulun oppilaat ovat syksyllä päässeet tutustumaan navettaan, sen lehmiin ja niiden hoitoon.

Neljä kolmasluokkalaista oppilasta, Hetastiina, Ella, Loviisa ja Joni, saavat toimittajavierailun kunniaksi kiertää ylimääräisen kerran navetassa.

Lapsia jännittää, ovatko päivittäin ulkoilevat lehmät kiinni vai vapaina. Iso tuotantoeläin on uusi tuttavuus. Koira kun on suurin eläin, joka lasten kotoa löytyy.

"Ei tarvitse pelätä, että lehmä purisi", Jamin koulutusalajohtaja Henna Latvala valistaa. "Lehmällä ei ole ylhäällä etuhampaita vaan ruuan peruskelu tapahtuu kaukana poskissa." Rohkaisun jälkeen Leppäkerttu-nimistä lehmää uskaltaudutaan silittämään.

Opetusta tapahtuu yhä paljon luokassa, mutta teemapäivinä koulu keksii toimintaa lähiympäristöstä. Syksyllä järjestettiin maatilapäivä, jolloin tutustuttiin eläimiin.

"Ollaan käyty navetalla, talleilla ja puutarhassa", Ella kertaa.

"Puutarhassa", eli kasvihuoneilla, kasvaa loppusyksystä joulutähtiä. Kun oppilaat ovat viimeksi vierailleet tiloissa, niistä korjattiin kurkkua, tomaatteja ja salaatteja.

Uusi miljöö on 3.–4. luokan opettajan Maija Saaren mukaan tukenut opetusta.

"Onhan se ollut paljon mukavampaa opettaa esimerkiksi ympäristöopin maatila-asioita täällä. Kun luokassa on opiskeltu eläimiä, niitä on voinut täällä käydä konkreettisesti katsomassa", Saari sanoo.

Koulun rehtorin mukaan käytännön tekeminen ja toimintojen yhdistäminen ilmentävät erinomaisesti uuden opetussuunnitelman tavoitteita, jossa yhdistellään eri oppiaineita ja korostetaan oppilaiden omatoimisuutta.

"Tämä on ollut parhaimmillaan sitä, mitä uudet opetusmetodit voivat olla. Biologiaa ei tarvitse opiskella kirjasta, kun lehmät ovat pihassa ja luonto on lähellä", rehtori Anttila kertoo.

Kolmasluokkalaisen Loviisan suosikkiaine koulussa on ympäristöoppi. Uudella koulurakennuksella siihen on perehdytty aivan eri tavalla kuin aiemmin. Lähiympäristöstä löytyy opetusrakennusten lisäksi peltoja sekä metsiä ulkoilukäyttöön.

Ulko-opetuksessa on muun muassa harjoiteltu lajintunnistusta sekä pohdittu järviveden ominaisuuksia, jokamiehenoikeuksia ja vuodenaikojen kiertoa, Jamin luonto- ja ympäristöalan opettaja Heli Hämäläinen kertoo.

Metsässä oppilaat kunnostivat luonnon materiaaleista hyönteishotellin, jossa pölyttäjät voivat selviytyä talven yli.

"Jokainen sai kokemuksen siihen, että ensi vuonnakin metsästä voi kerätä marjoja, kun siellä säilyy hyönteisiä", Hämäläinen kuvailee.

"Sitä kautta se jäi ehkä eri lailla mieleen kuin vain kirjasta lukemalla", hän arvelee.

Opetusta ovat olleet vetämässä myös Jamin opiskelijat, jotka pääsevät harjoittelemaan neuvontaa ja opastusta. Ammatti-instituutin opettajat ovat olleet järjestelyihin tyytyväisiä.

"Sosiaaliset taidot niin lapsilla kuin meidän nuorilla kasvavat silmissä. Täällä on hyvä turvallinen ympäristö harjoitella sosiaalisia taitoja, mitä tarvitaan työelämässä", Jamin puutarha-alan opettaja Mari Rajamäki kehuu.

Talven ajaksi opetustoiminta keskittyy hieman enemmän luokkaan, mutta kevääksi lapsille on kaavailtu ainakin ratsastusta ja mahdollisuutta perehtyä istutuksiin kasvihuoneissa.

"Ja kun kylvöt alkavat pelloilla, sitä käydään todennäköisesti katsomassa", Latvala aprikoi.

Seuraava lukuvuosi on kevättä enemmän avoinna. Kunta ei ole vielä tehnyt päätöstä vanhan koulurakennuksen kohtalosta.

Ari Anttila kertoo, että Alajärven koko kouluverkon tulevaisuutta punnitaan. Oman koulunsa kohtalosta rehtorilla on selkeä näkemys:

"Toiveeni on tietenkin, että saisimme jäädä tähän. Olemme olleet tyytyväisiä järjestelyyn molemmin puolin."

Anttilan mukaan kuntalaiset ovat pitäneet järjestelyä mielenkiintoisena. Hän ja Latvala näkevät, että erilaiset yhteistyökuviot sopivat sekä uuden opetussuunnitelman vaatimuksiin että kuntien taloustilanteisiin. Yhteinen ruokala kerää alakoululaisten kehut.

"Joka paikassa etsitään säästöjä, joten voimme suositella, että tällaisiin järjestelyihin suhtaudutaan myötämielisesti ja joustavasti. Ei tarvitse laittaa lapsia, nuoria ja aikuisia eri kategorioihin", Latvala pohtii.

Lue lisää:

Miksi suomalaiset talot homehtuvat? Syinä huono kuivuminen, kiire ja tasakatot

Homekoulut aiheuttavat ongelmia, mutta niiden määrä Suomessa ei tiedä kukaan – "ratkaisut pitää tehdä kuntakohtaisesti"