Raittiudesta tuli katu-uskottavaa – nuorten humalahakuinen juominen vähentynyt jo pitkään

Kuva: Timo Filpus

”Miten tää meni taas tähän? Mun piti käydä yksillä ja nyt kello on nolla-neljä. Huomenna on tätä, tätä ja tätä ja mä tuun olemaan darrassa”, Laura Wathén muistelee Yle Areenan Darravapaana-podcastissa ahdistuneita hetkiä ennen alkoholin käytön lopettamista.

12 vuotta myöhemmin Wathén on yksi Suomen tunnetuimmista raitistelijoista. Hän on perustanut Darravapaa-yhteisön entisen ”kärkiryyppääjän” Katri Ylisen kanssa.

Darravapaalta on ilmestynyt podcastin lisäksi kirjoja ja heidän Instagram-tilillään on 25 000 seuraajaa. Telegram-chatti tavoittaa juomisen vähentämisestä kiinnostuneita nuoria ympäri Suomen.

Yhteisö järjestää alkoholittomia klubi-iltoja Suomen suurimmissa kaupungeissa. Klubit ovat myyneet loppuun Turussa, Tampereella ja Helsingissä, jossa tammikuun alussa soitti levyjä DJ Pexi eli ulkoministeri Pekka Haavisto. Seuraavaksi kannat nostetaan kattoon Tampereella 17. helmikuuta.

Wathén lupailee ördäyksestä vapaata Sober Furious -klubia myös Joensuuhun ja Ouluun.

Darravapaa tuo virkistävää vaihtelua raittiusliikkeen saarnaavaan ja alkoholin haitoilla pelottelevaan sanomaan. Wathénin mielestä painavaakin tietoa tarvitaan, mutta kenties nuoriin aikuisiin puree paremmin heistä itsestään lähtevä toiminta ja kokemusten jakaminen.

Vanhemmilta ihmisiltä Wathén on saanut palautetta, että olisipa heidänkin nuoruudessaan ollut yhteisö niille, joille ei alkoholi maistu tai joille siitä on tullut ongelma.

Kaikille avoimet AA-kerhot ovat toimineet vuosikymmeniä, mutta moni mieltää ne rappioalkoholistien kokoontumisiksi. Kynnys mennä mukaan on suurempi kuin chattiin tai bileisiin osallistuminen.

Yksi Darravapaa-yhteisön tavoitteista on yksinäisyyden torjuminen. Monissa piireissä kaljasta kieltäytyvää katsotaan yhä kummeksuen.

Onneksi alkoholikeskeinen ilmapiiri on muuttumassa ja tarjolla on jos jonkinlaista alkoholitonta juomaa.

Kaikesta päätellen raittiudesta on tullut katu-uskottavaa ja tavoiteltavaa.

Tilastot vahvistavat, että teini-ikäisten tyttöjen ja poikien alkoholinkäyttö sekä humalahakuinen juominen ovat vähentyneet viimeiset parikymmentä vuotta.

Herää kysymys, onko kenties jokin muu päihde korvannut alkoholin nuorten keskuudessa. Erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kumoaa moiset epäilykset.

”Ei ole viitteitä siitä, että jokin muu päihde olisi korvannut alkoholin. Näyttää, että kannabiksen käyttö on osalla nuorista tullut alkoholin rinnalle eli ne, jotka käyttävät kannabista, käyttävät myös alkoholia. Vain kannabista (tai jotain muuta huumetta), mutta ei alkoholia käyttäviä nuoria on erittäin vähän.”

Alkoholin nauttiminen on nuorten tapaan vähentynyt koko aikuisväestössä.

2000-luvulla joka kymmenes suomalainen oli täysin raitis. Heidän osuutensa on kasvanut hieman etenkin alle 30-vuotiaiden miesten ja alle 50-vuotiaiden naisten keskuudessa.

Joka kymmenes suomalainen lukeutuu alkoholin suurkuluttajiin. Tämä juomarien joukko kiskoo noin puolet kaikesta Suomessa kulutetusta alkoholista. Suhdeluku on pysynyt samana 1960-luvun lopusta.

Riskikäyttö on miehillä yleisempää kuin naisilla.

Korona-aika vähensi alkoholin tilastoimatonta kulutusta eli matkustajatuontia ja ulkomailta tilaamista noin viidenneksen. Tilastoitu kulutus väheni alle prosentin vuosien 2020 ja 2021 välillä.

Suomalainen naukkaa ryyppynsä useimmiten kotona. Ravintolamyynnin osuus kulutuksesta on vain kahdeksan prosenttia.

Käytön hiipumisesta huolimatta alkoholiin liittyvät kuolemat ovat yhä työikäisten miesten ja naisten keskeisimpiä kuolinsyitä. THL:n mukaan erityisesti kuolemaan johtavat maksasairaudet ovat lisääntyneet.