Tänään tv:ssä: Suomalaiset käännöshitit tekevät paluun uudessa musiikkiohjelmassa
Suomi soi herättää henkiin menneiden vuosikymmenten käännöskappaleperinteen.
Olavi Uusivirta, Pate Mustajärvi, Jonna Tervomaa, Samuli Putro ja Mira luoti esittävät uudessa Suomi soi -musiikkiohjelmassa kansainvälisiä megahittejä suomeksi. Kuva: Tero AhonenMikä yhdistää Katri Helenan Lintu ja lapsi -, Vicky Rostin Kun Chicago kuoli - ja Paula Koivuniemen Aikuinen nainen -kappaleita?
Ainakin se, että kaikki ovat oman aikakautensa iskelmähittejä mutta myös se, että ne on alun perin esitetty jollain muulla kielellä ja käännetty sitten suomeksi.
1960–1980-luku oli ulkomaisten hittien suomenkielisten käännösbiisien kulta-aikaa. Tänä keväänä tapa herää uudelleen henkiin, kun uudessa musiikkiohjelmassa Suomi Soi sovitetaan maailman suurimpia hittejä suomeksi.
Ohjelmassa on mukana viisi kotimaisen musiikin kärkinimeä. Pate Mustajärvi, Jonna Tervomaa, Olavi Uusivirta, Mira Luoti ja Samuli Putro ovat valinneet klassikokappeleista omat suosikkinsa, joista kuullaan tuoreet suomeksi käännetyt versiot.
Ohjelmaa juontaa Heikki Paasonen. Paikalla on myös liveyleisö ja kappaleet soivat studio-orkesteri Timo Kämäräisen johdolla.
Lavalla kuullaan muun muassa sellaiset megahitit kuin Banglesin Eternal Flame, Aviciin Hey Brother, Bruce Springsteenin Born to run ja Abban Dancing Queen – suomeksi versioituna tietysti!
Erään brittiläisen poplaulajan hittikappaleen Suomi-versio alkaa näin: ”Mä tahdon rakastaa niin paljon kuin ois kotona jälleen, mun suonis kohisee, mut mitä sillä teen, jos sua ei oo...”. Arvasitko jo, mikä biisi voisi olla kyseessä?
”Me leikitään tässä ohjelmassa meidän lempibiiseillämme ja puhalletaan ilmaa niiden siipien alle.” Olavi Uusivirta
Kuusiosaisen ohjelman kullakin jaksolla on oma teemansa. Perjantaina 5. toukokuuta esitettävässä ensimmäisessä jaksossa se on nuoruus ja toisessa jaksossa megahitit.
Kappalevalinnat eivät ole sattumankauppaa, vaan jokaiseen liittyy artistin omakohtaisia muistoja ja tarinoita.
”Me leikitään tässä ohjelmassa meidän lempibiiseillämme ja puhalletaan ilmaa niiden siipien alle. Se on niin kuin paperilennokkien heittämistä – mä otan sen biisin, avaan, taittelen vähän uudella tavalla ja heitän jälleen lentoon", Olavi Uusivirta kuvailee uutuusohjelmaa.
Muita osallistujia harvemmin tv-ohjelmissa nähty Pate Mustajärvi kertoo ”jännittävänsä ihan pirusti, että mihin sitä tulikaan lupauduttua mukaan”.
”Mutta ihan mahtavaahan tää on, mukava jengi mukana ja loistava bändi!”
Suomi soi herättää henkiin vanhan suomalaisen käännösiskelmäperinteen.
Se toimii myös hyvänä sillanrakentajana eri ikäisten välillä, joten tv:n ääreen kannattaa houkutella myös nuorempi väki, jolle käännösperinne ei ole välttämättä niin tuttu juttu kuin sen kulta-aikaa eläneelle vanhemmalle sukupolvelle.
Omalla äidinkielellä esitetyn musiikin arvostaminen tuntuu ylipäätään lisääntyneen viime vuosina. Musiikkipalveluiden kotimaan top-listat pullistelevat suomihiteistä ja myös euroviisuissa kuullaan tänä vuonna lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen suomen kieltä Käärijän esittämänä.
2000-luvulla Suomi on osallistunut viisuihin omalla kielellään vain kolmesti. Menestys on ollut heikkoa, ja finaalipaikkojakin on irronnut suomen kielellä vain yksi.
Toivotaan, että tämä vuosi saa yhtä lailla Euroopan viisufanit kuin Suomi soi -sarjan katsojatkin hullaantumaan ainutlaatuisesta äidinkielestämme!
Nelonen perjantaisin klo 20.00 ja Ruutu
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



