
Tämän kirjan voi lukea miten päin tahansa ja kääntää vaikka kesken kaiken ympäri
Tunnollinen jääkiekkoilija Eino ja nuorisokodissa asuva Aurora kohtaavat jälki-istunnossa kutkuttavin seurauksin.
Edith Arkon Aurora/Eino-romaani on selkosuomea. Kuva: Kristiina Lappalainen, Hertta kustannus, koonnut: Aatu JaakkolaTämä ei ole aivan tavallinen kirja. Ensinäkemältä ei voi olla aivan varma, mistä kirjan lukeminen kannattaa aloittaa. Pinkissä kannessa lukee Aurora, mutta jos kirjan kiepsauttaa ympäri, vaihtuu kansikuva ja kirjan nimi. Toisella puolella lukee Eino.
Kyseessä ei ole painotalon lipsahdus, vaan Edith Arkon Aurora/Eino-romaani on kääntökirja. Tarina on kirjoitettu kahden yläkoululaisen näkökulmasta ja lukemisen voi aloittaa kummalta puolelta tahansa.
Lukija voi myös valita, lukeeko hän ensin tarinan toisen nuoren ja sitten vasta toisen näkökulmasta. Halutessaan kirjaa voi käännellä myös luvun tai parin välein.
Tällä kertaa päädyin aloittamaan lukemisen Auroran näkökulmasta ja vasta luettuani sen kokonaan, siirryin Einon tarinaan.
Aurora on kesällä sijoitettu nuorisokotiin, sillä hänen äitinsä juo liikaa. Arki ja äidin aiheuttamat pettymykset tuntuvat raskailta, mutta onneksi suosikkibändin musiikki tuo voimaa.
Yhdeksäsluokkalainen Eino on tunnollinen oppilas, jonka suurin unelma on päästä pelaamaan jääkiekkoa alle 16-vuotiaiden maajoukkueeseen.
Aurora ja Eino kohtaavat jälki-istunnossa. Sitten katseet alkavat hakeutua toisiinsa koulun käytävillä ja kotitaloustunnilla leikkuulaudan yli. Yhteinen taival ei kuitenkaan ole helppo, sillä molemmilla on omat huolensa kannettavinaan ja Auroralla on tunnustettavaa jälki-istunnosta, jonne Einon ei olisi pitänyt joutua.
Arkko on kirjassaan onnistunut tavoittamaan hyvin yläkoulun loppupuolella mielen ja kehon valtaavat tunteet. Sen, kuinka yksikin sana saattaa nostaa hallitsemattomasti punan kasvoille ja kuinka koulurakennuksen seinät piirtävät maailman rajat.
Arkko työskentelee yläkoulussa äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina, ja tuore tuntuma ysiluokkalaisten mielenmaisemiin paistaa kirjasta.
Kääntökirja on kirjoitettu selkosuomella. Se sopii siis myös nuorille, joille yleiskielen lukeminen voi olla hankalaa. Myös muiden kannattaa tarttua kirjaan, sillä sen kieli on rikasta, tarina hurmaava ja tunteet väkeviä, kuten nuoruuteen kuuluu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat













