Onko poikkeusaika vähentänyt sinunkin juomistasi? Viinin lipittely nousi väkevien ohi, mutta suomalaisten alkoholinkulutus on alimmillaan vuosikymmeniin

Viini maistuu suomalaisille: sitä kulutetaan jo enemmän kuin täysmaitoa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Työpäivä pulkassa.

Eiköhän ole aika nauttia lasillinen viiniä, vapaalla kun ollaan. Ja ehkä toinenkin – vieläkö sitä punkkua oli?

Vaikka olut on edelleen Suomen ylivoimaisesti suosituin alkoholijuoma, viinin lipittely on yleistynyt.

Viinin osuus kasvoi myös poikkeusvuonna, jolloin suomalaiset hörppivät keskimäärin 13,7 litraa mietoa viiniä. Se on enemmän kuin esimerkiksi täysmaitoa, jota suomalaiset kuluttavat noin 12,2 litraa vuodessa (2019).

Viime vuonna viinien kulutus ohitti ensimmäistä kertaa väkevien juomien kulutuksen.

Eniten, yhteensä noin 64 miljoonaa litraa, juodaan mietoja viinejä. Väkeviä viinejä ovat esimerkiksi vahvat glögit, portviinit ja vermutit.

Kun ravintolat ovat olleet kiinni, pitkäripaisen ovipumppu on laulanut tavallista ahkerammin.

Alkon myydyin viini oli portugalilainen punaviini 2u Duas Uvas, jota solahti suomalaisten kurkuista alas reilut 1,7 miljoonaa litraa. Myydyin valkoviini taas oli chileläinen Gato Negro Sauvignon Blanc.

Alkon myydyimmät alkoholijuomat ovat kuitenkin edelleen kirkkaita: Leijona-viinaa myytiin viime vuonna liki 3 miljoonaa litraa.

Kuva: Jukka Pasonen

Viinin lipittelystä huolimatta suomalaisten alkoholinkulutus on alimmillaan pitkiin aikoihin.

Kokonaiskulutus on pääsääntöisesti vähentynyt vuodesta 2007 lähtien.

Koronakriisin pelättiin tekevän suomalaisista holtittomia kotona tissuttelijoita, mutta tilastojen valossa niin ei näytä käyneen.

Maalis–joulukuun aikana suomalaiset joivat peräti kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019 vastaavana aikana, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Raportin mukaan eniten kokonaiskulutus väheni huhti–kesäkuussa. Keskikesällä eroa edellisvuoteen ei juuri ollut.

Kulutuksen väheneminen johtuu pääosin matkustajatuonnin hupenemisesta, THL arvioi. Viron viinaralli hyytyi puoleen verrattuna vuoteen 2019.

THL:n raportissa arvellaan, että työllisyystilanteen heikkeneminen ja sitä koskevat pelot ovat myös voineet vähentää ihmisten mahdollisuuksia käyttää rahaa alkoholiostoksiin.

Yhä useampi ostaa alkoholia netistä. Vuoteen 2019 verrattuna nettiostokset kasvoivat yli puolella noin kahteen miljoonaan litraan sataprosenttista alkoholia.

THL:n erityisasiantuntijan Marke Jääskeläisen mukaan se on ymmärrettävää – onhan verkko-ostaminen muutenkin lisääntynyt koronaepidemian aikana.

Kuva: Jukka Pasonen

Suomalaiset joivat viime vuonna keskimäärin 9,2 litraa puhdasta alkoholia vuodessa. Se ei tosin hirveän paljon kerro: osa ei juo ollenkaan ja osa tarttuu pulloon päivittäin.

Korona-aika tuntuukin korostaneen alkoholinkäytön eroja. ”Muut alkoholinkäyttäjät vähensivät, mutta oli pieni joukko, joka kertoi lisänneensä entisestään kulutusta”, Jääskeläinen toteaa.

Erityisesti juomista vähensivät ne suomalaiset, jotka kuluttivat alkoholia muutenkin melko vähän. Alkoholia jo valmiiksi reippaasti käyttävät narauttivat korkin auki aiempaa useammin.

Vuonna 2018 tehdyn Näin Suomi juo -selvityksen mukaan eniten juova kymmenys juo jopa puolet kaikesta maassa kulutetusta alkoholista.

Kuva: Jukka Pasonen

Nuorten juomisen vähenemisestä on puhuttu pitkään. Lukiolaisista jo kolmannes on raittiita. Eniten humala­hakuista alkoholin käyttöä ovat vähentäneet ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat.

Viime vuosi korosti myös sosiaalisten tilaisuuksien merkitystä alkoholinkäytössä.

Monella oli yksinkertaisesti vähemmän tilaisuuksia, joissa alkoholia usein tarjoillaan: valmistujaisia, konsertteja, häitä ja syntymäpäiväjuhlia.

Kenties myös juhlallisuuksien palatessa aiempiin uomiinsa on mahdollista pohtia, kuinka suuren roolin alkoholille haluaa elämässään jatkossa antaa.