Sekä nelinkertainen maailmanmestari Tommi Mäkinen että englanninopettaja Päivi Aiesi ovat sitä mieltä, että ei ole väliä, miten puhuu, kunhan tulee ymmärretyksi. Kuva: Jutta Mykrä
Rallienglanti raikaa Keski-Suomen sorateillä – tätä mieltä kielitaidosta ovat Tommi Mäkinen, anonyymi NHL-tähti ja englanninopettaja Päivi Aiesi
Perinteinen Jyväskylän MM-ralli käydään viikonloppuna. Se tuo yhteen rallikansaa eri puolilta maailmaa ja on oiva tilaisuus harjoittaa kielitaitoa.
Kielitaidon merkitys paljastui Tommi Mäkiselle jo varhain hänen astuessaan kansainväliselle uralle. Kuva: Kirsti PorttilaNiin kutsutusta rallienglannista on puhuttu viime aikoina paljon. Eurooppaa villineen Käärijän ohella persoonallisen kielitaidon on kääntänyt vahvuudekseen myös koomikko Ismo Leikola.
Ilmiön ajankohtaisuus vain jatkuu, sillä Jyväskylän MM-rallit ovat parhaillaan käynnissä.
Nelinkertainen rallin maailmanmestari Tommi Mäkinen on kuullut hieman ivallista sävyä kantavasta rallienglannista monesti. Hän kertoo, ettei ole pitkällä kansainvälisellä urallaan kohdannut vastaavaa puhetta aksentista missään muualla maailmassa.
”Kyllä se on ihan suomalaisten oma juttu. Eihän sillä ole mitään merkitystä, miten puhuu, jos voittaa kaikki rallit”, Mäkinen tuumaa.
Hän arvelee, että puhe rallienglannista on kasvanut Internetin mukana ja videokaappausten helpotuttua. Hän myös muistuttaa siitä, että lopulta vain harvat puhuvat virheettömästi englantia.
”Ei me suomalaiset varmasti olla ainoita, jotka eivät puhu englantia äidinkielenä. Rallin MM-sarjassakin sellaisia kuljettajia on lähinnä Englannista, Uudesta-Seelannista ja Australiasta.”
”Loppupeleissä ei ole mitään väliä, miten puhuu, kunhan viesti menee perille. Sille annan opettajana arvoa, että uskaltaa yrittää.” Päivi Aiesi
Jyväskylän suurajot keräävät Keski-Suomen täyteen rallin ystäviä eri puolilta maailmaa. Englanninopettaja Päivi Aiesi näkee tapahtuman loistavana tilaisuutena aktivoida omaa kielitaitoaan.
”Autenttiset tilanteet ja tapahtumat ovat parhaita tilaisuuksia harjoitella kieltä. Niissä myös kuulee muiden puhetta ja voi verrata omaa aksenttia ja kielitaitoa toisiin ja huomata, ettei oma aksentti tai kielitaito mitenkään huono ole. Juuri tällaisissa tilanteissa pääsee harjoittamaan omaa kielitaitoa ja puhumaan.”
Aiesi kannustaa kaikkia ottamaan oppia rallikuskien rohkeudesta käyttää kieltä. Hän myös jakaa Mäkisen näkemyksen siitä, että ääntämistä tärkeämpää on kielen viestinnällisyys.
”Loppupeleissä ei ole mitään väliä, miten puhuu, kunhan viesti menee perille. Sille annan opettajana arvoa, että uskaltaa yrittää.”
Aiesi harmittelee rallienglanti-käsitteen hieman negatiivista kaikua sekä sen henkilöitymistä juuri urheilijoihin. Hän kuitenkin uskoo, että siitä ollaan hiljalleen pääsemässä eroon.
”Rallienglanti on suomalainen tapa puhua englantia, persoonallinen aksentti. Menestyneistä rallikuskeista tuli tavallaan sen edustajia. Siinä kuuluvat suomen kielen painotus ja rytmi”, Aiesi kertoo.
Näin kävi myös nimettömänä pysyttelevälle suomalaiselle NHL-tähdelle. Vaikka kielitaito parani hiljalleen Yhdysvalloissa, hän myöntää kielimuurin vaikuttaneen kokemuksiin joukkueurheiluympäristöstä.
Aiesi huomauttaa suomalaiskuljettajien sanavaraston olleen yleensä laaja. Samalla hän arvelee, että rallienglannissa voi kuulua varttuneempien sukupolvien kielen opetus, jossa ei välttämättä panostettu puhumiseen ja ääntämiseen.
Nykypäivän media ja populaarikulttuuri ovat kohottaneet suomalaisnuorten kielitaitoa. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta.
”Kielitaito on polarisoitunut. Tuntuu, että omassa työssäni opetan joko huippuja tai opiskelijoita jotka tarvitsevat edelleen harjoitusta.”
Esimerkiksi urheilu-ura edellyttää suuria panostuksia, toisinaan opiskelun kustannuksella. Moni nuori urheilija ajautuu edelleen ummikkona ulkomaille.
Näin kävi myös nimettömänä pysyttelevälle suomalaiselle NHL-tähdelle. Vaikka kielitaito parani hiljalleen Yhdysvalloissa, hän myöntää kielimuurin vaikuttaneen kokemuksiin joukkueurheiluympäristöstä.
”Sen takia ystävyyssuhteita paikallisten pelaajien kanssa ei syntynyt, ja edelleen ystäviä ovat lähinnä kohtalotoverit eli muut eurooppalaispelaajat. Kielimuuri tuo haasteita ja hidasteita sopeutumiseen sekä arjessa selviytymiseen, mihin liittyy myös ulkopuolisuuden tunteita.”
Osaamisen tasosta riippumatta monet suomalaiset jännittävät edelleen vieraan kielen puhumista. Tätä ruokkii kriittisyys, jonka Aiesi näkee Mäkisen tapaan hyvin kansallisena piirteenä.
”Suomalaisten kirouksena on heikko itsetunto ja ujous. Opettajien tulisi entistä enemmän pyrkiä vähentämään sitä sekä rohkaista ja kannustaa.”
Hän kehottaa katsomaan esimerkiksi ranskalaisten tai italialaisten suuntaan. Heidän puheessaan kuuluu monesti vahva aksentti, jota ei kuitenkaan häpeillä; siitä ollaan suorastaan ylpeitä.
Mäkisen uralla kielitaito tuli tarpeeseen jo varhain. Hänen mukaansa nykykuljettajien kohdalla kielitaidon merkitys on vielä suurempi. Syy sille on median yhä laajempi läsnäolo rallin MM-sarjassa.
”Pitihän sitä pakostakin opiskella. Se oli ehdoton juttu jo kommunikoinnin vuoksi, kun lähti kansainvälisiin tiimeihin.”
MM-rallin hyväkuntoiset ja vauhdikkaat tiet ovat tehneet osakilpailusta arvostetun sekä kuljettajien että katsojien keskuudessa. Keski-Suomessa kasvaneelle Mäkiselle, Jyväskylän MM-ralli oli tärkeä tapahtuma jo lapsena.
”Kyllä voi sanoa, että sieltä kipinä ralliin lähti”, hän toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
