Yrittäjäsiskokset toivovat, että käsintehdyt tuliaiset poltetaan eikä jätetä kirjahyllyyn pölyttymään ‒ kynttilätalon menestys piilee pienissä kustannuksissa ja tinkimättömässä tyylissä

Seija Herukka ja Sinikka Blomster valmistavat ja myyvät kynttilöitä lapsuudenkodin maisemissa Pudasjärvellä. Heille on tärkeää, että kynttilä on kaunis ja palaa puhtaasti. Kuva: Kai Tirkkonen

”Ei me kauas leikkimökistä päästy”, Sinikka Blomster ja Seija Herukka nauravat yhteen ääneen.

Kun siskosten isä luopui liiteristään, Kynttilätalo siirtyi Pudasjärven keskustasta heidän lapsuudenkotinsa pihapiiriin. Kynttilätalon pajamyymälä on nyt sijainnut kymmenen vuoden ajan kauniin Korentojärven rannalla, johon Kuusamontien kulkijoiden on helppo pysähtyä ihastelemaan ja ostamaan käsintehtyjä kynttilöitä.

Yrityksen historia alkoi jo 20 vuotta sitten, kun siskokset olivat töissä Pudasjärvellä toimineessa elektroniikkafirmassa. Kun työt karkasivat Ouluun, he eivät lähteneet perässä.

”Halusimme jäädä maalle.”

Blomster kehuu kuitenkin entistä työnantajaansa vuolaasti. Yrittäjäksi ryhtymistä helpotti huomattavasti se, että hän sai syksyisin töistä vapaata kynttilänvalmistusta varten. Työvuorot räätälöitiin niin, että osa-aikainen yrittäjyys oli mahdollista.

Työttömänä yritystoiminnan aloittaminen olisi ollut paljon hankalampaa, koska vähäisetkin tulot olisivat vieneet työttömyyspäivärahat, Blomster muistelee.

Kun kokemusta ja näkemystä karttui, siskokset siirtyivät päätoimisiksi yrittäjiksi.

Seija Herukan erikoisalaa on kynttiöiden valaminen muottiin. Kuva: Kai Tirkkonen

Työnjako on selvä: ”Seija istuu tuossa päässä ja minä tässä”, Blomster kertoo hymyillen pienen mutta kodikkaan huoneen omassa nurkkauksessa.

Yksinkertaistetusti Herukka valaa kynttilät muottiin ja Blomster värjää ja viimeistelee. Konttoritöistä Herukka hoitaa laskutuksen ja Blomster myynnin.

Siskoksille on alusta asti ollut selvää, että he haluavat pyörittää yritystä kahdestaan.

”Puotia ei voisi pitää, jos toimisi yksin. Siinä olisi Kynttilätalo palanut jo monta kertaa”, Blomster tuumii.

Kuuman steariinin käsittely vaatii tarkkuuta. Valut menisivät pilalle, jos asiakasrypäs tulisi juuri silloin eikä olisi toista, joka ottaisi asiakkaat vastaan.

Sinikka Blomster viimeistelee tonttukynttilän partaa. Kuva: Kai Tirkkonen

Käsityöt ovat olleen siskosten sydäntä lähellä aina, mutta kynttilät valikoituivat osin vahingossa.

”Teimme aluksi myös kynttilänalusia, mutta kynttilät vietiin käsistä”, Blomster kertaa. Ompelimoakin mietittiin, mutta lopulta tuote oli selvä.

Inspiraatiota kynttilöiden malleihin naiset ovat hakeneet Pudasjärven luonnosta. Vaarojen kynttiläkuusia mukaillen piti ehdottomasti luoda tyyliin sopiva kuusikynttilä.

Yksi yrityksen suosituimmista malleista on Aurora-kynttilä, joka palaessaan muodostaa liekin ympärille pitsimäisen reunuksen.

Alkuvaiheessa värejä oli vain neljä, mutta nyt niitä on jo noin 30.

”Nykyisin kynttilä on sisustuselementti, jonka väri saatetaan valita vaikka sohvatyynyjen sävyn mukaan”, Blomster kertoo.

Kynttilöitä ei polteta enää pelkästään jouluna, vaikka se suurin sesonki onkin.

Kynttilätalo valmistaa myös asiakkaan toiveiden värisiä kynttilöitä esimerkiksi hääjuhlien teeman mukaan.

Hahmokynttilöiden tekemisestä kaksikko ei ollut kovin innostunut, mutta kun eräs jälleenmyyjä, joka on vuosia myynyt Kynttilätalon kynttilöitä Saksan joulutoreilla, sinnikkäästi vaati tonttukynttilöitä, he antoivat periksi. Parran töpöttely on todella työlästä, mutta kynttilämalli ilahduttaa monen ikäisiä kuluttajia.

Kynttilöillä voi kaunistaa kotia ympäri vuoden. Kuva: Kai Tirkkonen

Asiakkaat ovat löytyneet pitkälti puskaradion kautta. Myös verkkosivut ja näkyvyys niin sosiaalisessa kuin perinteisessä mediassa ovat tuoneet yritystä tutuksi.

”Ehkä se kertoo, että laatu on hyvä, kun asiakkainamme ovat muun muassa eduskuntatalo ja Helsingin kaupunki”, Blomster toteaa.

Kynttilätalolla on noin 40 jälleenmyyjää ympäri Suomen, joten valtaosan ajasta yrittäjät saavat keskittyä valmistukseen.

Pajamyymälän vieressä on pieni mökki, josta ohikulkijat voivat tehdä omatoimiostoksia myös niinä aikoina, kun kumpikaan naisista ei ole töissä.

”Aluksi päivystimme koko ajan puhelimen päässä, jos pajalla kävi asiakkaita, mutta väsyimme siihen”, Herukka kertoo.

Omatoimikaupasta löytyy pieni määrä erimallisia kynttilöitä, joten yömyöhälläkään ohi autoilevat eivät jää ilman tuliaisia, jos tarve iskee. Maksu hoituu tilisiirrolla.

”Tärkein seikka pärjäämisessä on, että olemme pystyneet pitämään kustannukset minimissä”, Blomster sanoo.

”Kasvu ei ole pääasia, vaan se, että työllistämme itsemme”, Herukka jatkaa.

Anno Coloria sekä Aurora ovat Kynttilätalon suosituimpia malleja. Kuva: Kai Tirkkonen

Omissa kodeissaan siskokset polttavat kyllä kynttilöitä, mutta lähinnä työn puolesta. Käsintehdyissäkin kynttilöissä laatu voi hieman vaihdella, minkä vuoksi palamista täytyy testata.

”Jos jossain juhlissa poltetaan meidän tekemiä kynttilöitä, niin silloinkin menee laadunvalvonnan puolelle”, Herukka naurahtaa.

Palava kynttilä on avotuli, joten sitä ei saa jättää yksin palamaan. Herukka kehottaa katsomaan paitsi lasten ja lemmikkien, myös vanhusten ja muistisairaiden perään, ettei kynttilästä aiheudu vahinkoa.

Kynttilät kuuluvat kuitenkin ehdottomasti jouluun. Liekin katselu rauhoittaa mielen, ja keinovalojen sammutus jättää sotkuiset nurkat hämärän peittoon.

”Kynttilän valoa ei ledi korvaa”, Blomster summaa.