Putkilahti täyttyy kesämökkiläisistä
JYVÄSKYLÄ (MT)
Jyväskylän Korpilahdella sijaitseva Putkilahti valittiin 1995 Suomen vuoden kyläksi. Samana vuonna Suomi liittyi EU:n jäseneksi.
”Kylänraitti on kyllä siitä hiljentynyt. 1990-luvulla täällä oli enemmän lapsiperheitä. Enää täällä ei asu alle kouluikäisiä lapsia ollenkaan”, kertoo Putkilahdesta syntyisin oleva Valto Koskinen.
Putkilahden entisessä kyläkoulussa asuva Koskinen asui vuosikymmeniä muualla, mutta palasi 1996 takaisin lapsuutensa ja nuoruutensa maisemiin.
”Nykyään kylällä on yksi kauppa. Maatiloja on tusinan verran. Tämä entinen koulu on kylätalo, joka toimii asukkaiden kokoontumispaikkana”, Koskinen kertoo.
Kahdessakymmenessä vuodessa Putkilahti on saanut todistaa ympäröivän yhteiskunnan ja erityisesti alueen merkittävimmän elinkeinon, maatalouden, rakennemuutoksia.
”1900-luvun alussa asukkaita oli enimmillään 600, josta se laski sadan vuoden ajan. 2000-luvulla Putkilahden väkiluku on vakiintunut kahteensataan eikä enää ole laskenut siitä.”
Asukasluvun laskun pysähtymisestä huolimatta väestön ikärakenne painottuu entistä enemmän ikääntyneisiin.
”Mutta sen verran hyvä kylä tämä on, että ikäni olen viihtynyt täällä”, eläkkeellä oleva maanviljelijä Veikko Riikonen toteaa.
Luonnonkaunis, Päijänteen sopukassa sijaitseva Putkilahti on Keski-Suomen mökkiläisten suosikkikohteita.
”Jos katsoo Putkilahden karttaa, niin rantaviivaa riittää täällä valtavan pitkästi. Kesäisin kylän asukasluku moninkertaistuu nousten jopa kahdeksaansataan. Silloin täällä riittää elämää”, Riikonen sanoo.
Erityisen vilkasta on juhannuksena.
Koskisen mielestä osavuotista asumista voisi kylällä hyödyntää enemmänkin.
”Mutta kaupungin kaavat ovat kankeita, mitä uudisrakentamiseen tulee.”
Putkilahdesta tuli osa Jyväskylää vuonna 2009 Jyväskylän, Korpilahden ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitoksen myötä.
”Uudessa Jyväskylässä rakentamisen määräykset maaseudulla ovat kovasti kiristyneet. Kun Korpilahti oli itsenäinen kunta, joustoa löytyi ja tarvittaessa poikkeuslupia. Nyt kaavoitusta hyydyttää joustamaton hallintokulttuuri kaupungin päässä”, Koskinen harmittelee.
Tulevaisuudessa Putkilahti luetaan osaksi Jyväskylän kaupungin kyläkaavaa.
”Kaupunki on ottanut sellaisen kannan, että kun tänne tehdään erillinen kyläkaava, niin voidaan rakentaa kylätaajaman tuntumaan.”
Veikko Riikonen työskenteli maataloudessa vuosikymmenten ajan.
”Ala on muuttunut suuresti, ihan viljelystekniikoista lähtien. Vielä 1970-luvulla viljelijöitä oli täälläkin paljon.”
Vaikka viljelijöiden määrä on vuosikymmenten saatossa vähentynyt, on peltojen käyttö nykyään tehokkaampaa kuin 20 vuotta sitten.
”EU:hun liittymisen aikoihin täällä oli pakettipeltoja, mutta nyt kaikki peltoala on viljelyskäytössä.”
Vuonna 1997 silloinen Korpilahden kunta lakkautti Putkilahden kyläkoulun. Vaikka päätös oli kylälle kolaus, rakennettiin samaan aikaan Kärkistensalmen silta.
Silta yhdistää Putkilahden maanteitse Korpilahteen.
”Sitä ennen tästä pääsi kulkemaan vain lossiyhteydellä Korpilahden ja Jyväskylän suuntaan”, Riikonen muistelee.
Suora tieyhteys on helpottanut kyläläisten arkea suuresti, Koskinen kertoo.
”Vaikka koulun lakkautus on huono asia mille tahansa paikallisyhteisölle, niin jos tämän ajattelee vaihtokauppana, jäätiin tällä kertaa voitolle.”
Jukka Koivula
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
