
Viime kesänä päällystettiin yhtä vähän teitä kuin vuonna 1967 – Tieyhdistyksen Simo Takalammi kertoo, miksi pienemmille teille ei enää heru rahaa
Osa tieverkosta on jo menetetty lopullisesti, uskoo Suomen Tieyhdistyksen tuore toimitusjohtaja. Uusi hallitus tuo pientä toivoa, mutta edessä on iso savotta.
Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi taistelee sen puolesta, että tiestöä hoidettaisiin myös kasvukeskusten ja pääväylien ulkopuolella. Kuva: Sanne KatainenMaaseudun pikkutiet kävivät Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtajalle Simo Takalammille tutuiksi jo nuorena Kiteellä, kun hän ajeli kesätöinään meijerin maitoautoa 1990-luvun puolivälissä.
Paikkakunnalle perhe oli muuttanut Lahdesta, kun Takalammi aloitteli koulutaivaltaan.
”Talonväki taisi aina soitella naapureille, että menkääpä katsomaan kuskin perään maitohuoneelle”, hän naurahtaa.
Suomi oli tuolloin siirtynyt EU-aikaan, mutta maatalouden murros oli vielä edessä ja pysähdyspaikkoja paljon.
”Eivät tiet ainakaan huonommat olleet nuoruudessani kuin tänään”, hän toteaa.
Niinpä. Viime kesänä Suomessa päällystettiin teitä noin 2 000 kilometriä. Edellisen kerran yhtä vähän noin vaatimattomiin lukuihin päästiin vuonna 1967, ja tuolloin huollettavia kilometrejä ja liikennettä oli sentään huomattavasti vähemmän kuin nyt.
”Tämä on täysin kestämätön määrä. Vuodessa olisi päällystettävä tuplasti eli 4 000 kilometriä, jotta kymmenessä vuodessa tiestön kunto saataisiin käännettyä parempaa suuntaan”, arvioi Takalammi.
Simo Takalammi
47-vuotias juristi, joka työskentelee Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtajana.
Syntyisin Lahdesta mutta asunut kouluvuodet Kiteellä.
Työskennellyt aiemmin muun muassa elyssä ja MTK:ssa.
Asuu Tampereella. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta.
Harrastaa sukeltamista ja mökkeilyä.
Teiden kunto huolettaa Takalammia sekä henkilökohtaisesti että viran puolesta. Hän kokee olevansa sielultaan insinööri, mikä voi olla vanhempien verenperintöä.
Juristiksi lukenut Takalammi sanoo, ettei ole päivääkään tehnyt alan töitä. Ura on sujunut enemmän tai vähemmän teiden ja edunvalvonnan parissa.
”Ajatus oikeudenmukaisuudesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa asioihin oli minulla ainakin jälkikäteen ajateltuna yksi syy ryhtyä lukemaan oikeustiedettä.”
Teiden kuntokin liittyy Takalammin mielestä läheisesti oikeudenmukaisuuteen. Pääväylät ovat varsin hyvässä kunnossa, mutta ongelmana ovat pikkutiet. Haja-asutusalueillakin ihmisten pitää päästä liikkumaan ja harjoittamaan elinkeinojaan.
”Tieyhdistys on viimeisen päälle maanomistajan asialla – olipa sitten maatalous- tai metsäyrittäjä tai vaikkapa mökkiläinen.”
On perusteltua kysyä, miksi edunvalvonnalle on tarvetta. Päättäjien tehtäviin kuuluisi pitää tiet ajettavassa kunnossa muutenkin.
Takalammi käy säännöllisesti tapaamassa päättäjiä eduskunnassa ja tietää, missä on syy.
”Ongelmana on lyhytnäköisyys. Kansanedustajien on helppoa säästää tienpidosta, sillä seuraukset eivät näy omalla vaalikaudella.”
Tarvittaisiin tahtoa yli hallituskausien.
”Meillä alkaa nyt olla paljon teitä, jotka on jo menetetty. Jos niitä olisi pidetty edes kohtalaisessa kunnossa, korjaaminen olisi mahdollista tai ainakin paljon halvempaa kuin nyt.”
Jopa hallituskausien aikanakin tierahojen määrä vaihtelee suuresti vuodesta toiseen. Arvellaan, että ensi kesänä teiden korjauksiin investoitaisiin hieman reilummin. Rahoituspäätökset tarkentuvat kuitenkin vasta keväämmällä, monen mielestä viime tingassa.
”Tilanne on urakoitsijoiden kannalta hankala. Heiden täytyisi varautua hyvissä ajoin isoihin projekteihin, sillä varastoissa ei ole suuria määriä koneita ja tekijöitä. Myös kesäväkeä pitäisi osata palkata sopivasti.”
Takalammi tuntee aiemmin elyssä työskennelleenä, miten tierahoja kohdennetaan käytännössä.
Kunnostettavat osuudet on listattu kiireellisyysjärjestykseen. Siihen vaikuttavat muun muassa, kuinka paljon väylällä liikennettä, onko kyseessä läpikulkutie ja kuinka heikossa kunnossa rakenteet ovat.
”Elyssä tiedetään maalis-huhtikuussa, paljonko rahaa tulee. Listaa mennään niin pitkälle kuin rahaa riittää.”
Maakuntien pikkuteiden rapistumisella lienee jonkinlainen yhteys myös siihen, että yhä useammat päättäjät valitaan Etelä-Suomen kaupungeista.
Toisaalta sitkeässä elää käsitys maakuntien siltarumpupolitiikasta. Joka puolelta Suomea löytyy hyvässä oleva tie, jonka väitetään olevan pitäjän oman pojan kuntoon laittama.
Takalammi on vakuuttunut, etteivät poliitikot pääse sörkkimään teiden kunnostusjärjestystä.
”On kuitenkin totta, että kansanedustajat saavat syksyn mittaan käyttöönsä jonkin verran rahaa, jota he voivat harkintansa ohjata erilaisille hankkeille. Näissä niin sanotuissa joululahjarahoissa tiet ovat perinteisesti nousseet korkealle.”
Poliitikot suhmuroivat teitä äänestäjilleen, mutta korjausten kiireellisyyteen elyssä he tuskin vaikuttavat.
Takalammilla kertyy vuodessa ajokilometrejä noin 40 000, vaikka hän kulkee tarvittavat työmatkat Tampereelta Helsinkiin aina junalla.
Tampereelle hän muutti 15 vuotta sitten vaimonsa kanssa, ja perheeseen syntyi kuusi vuotta sitten kaksoset. Koti sijaitsee rinteessä Pispalan viehättävällä puutaloalueella, josta avautuu järvinäkymä Pyhäjärvellä.
”Vaimo on tamperelainen. Lapsemme ovat jo neljäs sukupolvi samalla mäellä, joten mihinkäs sieltä lähtisi.”
Kesäisin perhe suuntaa usein suvulle kuuluneille kesäpaikoille Iittalaan ja Ruokolahdelle.
Iittalan mökillä on mukavuudet, ja siellä tulee käytyä jo läheisen etäisyyden vuoksi useammin. Ruokolahdella mökkeillään taas perinteisemmin ja otetaan sähkö aurinkopaneelista. Kauppa sijaitsee 25 kilometrin päässä, mikä vaatii hieman suunnittelua etukäteen.
Suunnittelua vaatii myös lomilla liikkuminen, sillä perheessä on kaksi sähköautoa.
”Mökkirannassa ei ole pistoketta, joten täytyy katsoa, että virtaa jää riittävästi hulluun Pösöön.”
Takalammi viittaa ”hulluudella” sähköautotarjoukseen maaliskuussa 2022. Autokaupassa koettiin silloin ennennäkemätön ryntäys Stockmannin Hulluilla päivillä. Autoa myytiin enemmän kuin oli varauduttu. Ensin myyjä perui kaupat, mutta syntyneen kohun vuoksi tilanneet saivat autot aikanaan pitkän odotuksen jälkeen.
Takalammi kehottaa kaikkia kokeilemaan rohkeasti sähköautoilua.
”Juuri maaseudullahan se on hyvä peli, koska lataaminen onnistuu omassa pihassa. Kaupungissa iso ongelma saattaa olla juuri lataaminen.”
Simo Takalammi pitää selvänä, että tieden korjausvelka on karkaamassa käsistä. Vaikka päällysteen määrä tuplattaisiin, kestää 10 vuotta kääntää suunta. Kuva: Sanne KatainenMökkimatkoilla sähköautoilu ei ole tuonut suurempia haasteita. Matkalla kuitenkin pysähdytään syömään, ja samalla auto laitetaan lataukseen.
”Pari kolme latausverkkoa kun ottaa haltuun, niin hyvin pärjää myös reissussa.”
Hän yllättyi, kuinka halpaa sähköautoilu on. Polttoaine on edullista, eikä valtio juuri verota.
Takalammi on kuitenkin varma, että vapaamatkustaminen loppuu jossain vaiheessa. Valtion tulot pienenevät polttomoottoriautojen vähenemisen vuoksi, ja yhtä hyvää lypsylehmää tuskin löytyy kuin yksityisautoilu.
Eri asia sitten on, paljonko noista euroista palaa tienkäyttäjille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







