
Kyllästyttävätkö kuopat tiellä? Helpotusta tuskin on tiedossa, sillä pääosa rahoista käytetään vilkasliikenteisten teiden ylläpitoon
Nykyinen teiden kunnossapitoon varattu rahoitustaso ei riitä pysäyttämään tieliikenneverkon korjausvelan kasvua. Korjauksen pääosa menee vilkasliikenteisten maanteiden korjauksiin.
Vähemmän liikennöityjen päällysteteiden kunnostuksiin rahoitus ei riitä, vaikka kiireellisyyttä arvioitaessa huomioidaan tien koko elinkaari. Kuva: Carolina HusuTieliikenneverkon kunnon rapautumisen pysäyttäminen vaatisi tuntuvia korotuksia kunnossapitoon käytettävissä olevaan rahoitukseen. Kunnostustarve koskettaa koko tieverkkoa alimmasta vähäliikenteisestä soratiestöstä päällysteteihin.
”Tiekorjaamisen tarve on lisääntynyt kaikilla tieluokilla. Alemmilla tieluokilla korjaustarpeet on lisääntyneet katastrofaalisesti", sanoo Koneyrittäjät ry:n puheenjohtaja Seppo Saarelainen.
"Nykyisellä rahoituksen tasolla meillä ole juurikaan rahaa käytettävissä vähäliikenteisten sorateiden ylläpitoon.” Virpi Anttila
Huonosti ylläpidetty tieverkosto lisää rakenteellisten vaurioiden muodostumista. Merkittävimmin alemman 3-luokan tieverkoston tilasta kärsii puuhuollon kuljetukset. Runkokelirikko aiheuttaa painorajoitukset, jotka estävät raskaan liikenteen kokonaan pitkälle ajalle kevätkesällä.
”Painorajoitetut heikkorakenteiset sillat ja matalat läpikulkukorkeudet aiheuttavat merkittävää haittaa konekaluston siirroille.”
Huonokuntoinen tiestö lisää ajoneuvojen rikkoutumisia, polttoaineen kulutusta ja siten myös päästöjä. Alempiasteisella tieverkostolla on suuri merkitys maaseutualueiden koneyrityksien työllistäjänä.
”Paikallisille sora- ja kalliokiviaineiden toimittajille ja jalostajille tienparannushankkeet ovat merkittäviä.”
Saarelainen perää Väylävirastoa kehittämään yhteistoimintaa ja urakointimallien kehittämistä suoraan pienempien paikallisemmin toimivien yrittäjien kanssa ilman voittoja kerääviä välikäsiä. Nyt liikevoittoja keräävät suuremmat pääurakoitsija yritykset.
Huonokuntoisten päällysteteiden määrä on lisääntynyt reilussa kymmenessä vuodessa 3 000 kilometristä 9 000 kilometriin. Tiestön korjausvelka on kasvanut 1,7 miljardiin euroon.
Suomen Tieyhdistys ry:n toimitusjohtaja Simo Takalammi kertoo, että yksityisteiden tiehankkeiden osaavista suunnittelijoista ja urakan valvojista on pulaa.
”Tiekunnat ovat yleensä täysin maallikoiden hallitsemia, ja jos osakkaiden joukosta ei löydy maanrakennusalan osaajia, niin on se hankala tilanne.”
Kiireellisimmät kohteet ovat teiden kantavuuden parantaminen ja siltojen kunnostus, koska niiden pitäisi kantaa 76 tonnin puutavararekat myös kelirikkokaudella.
Takalammi näkee myönteisenä kehityksenä sen, että tieisännöitsijöiden ammattikunnasta osa on erikoistunut perusparannushankkeiden suunnitteluun ja johtamiseen. Tämä on osoittautunut hyväksi yhteistyötahoksi.
”Isoja insinööritoimistoja ei yksityistiet ole juurikaan kiinnostaneet, koska urakat ovat kuitenkin niin pieniä ja kertaluonteisia.”
Valtion maantieverkon kunnossapidosta yhdessä alueellisten ELY liikennevastuualueiden kanssa vastaavan Väyläviraston kunnossapidon toimialajohtaja Virpi Anttila kertoo, että tieväylien korjausten määrärahoista pääosa käytetään vilkasliikenteisten teiden ylläpitoon. Tieverkoston 78 000 kilometristä vilkasliikenteisiksi luokiteltuja teitä on noin 10 000 kilometriä.
”Näillä teillä liikkuu 60 prosenttia koko Suomen ajoneuvotieliikenteestä", Anttila perustelee.
Vähemmän liikennöityjen päällysteteiden kunnostuksiin rahoitus ei riitä, vaikka kiireellisyyttä arvioitaessa huomioidaan tien koko elinkaari. Korjauksien painopiste on päällysteiden ja siltojen kunnostuksissa.
”Rahoituksen niukkuudesta johtuen erityisesti vilkkaalla maantieverkolla päällysteteiden kunnostuksia tehdään pintakunnostuksina, jossa vanha päällyste rouhitaan ja päälle vedetään ohut päällyste", Anttila mainitsee esimerkkinä.
Kyseinen Remix-menetelmä on edullisempi vaihtoehto ja ainoastaan vain Suomessa käytössä.
"Tieväylien korjausten määrärahoista pääosa käytetään vilkasliikenteisten teiden ylläpitoon.” Virpi Anttila
Alemman hoitoluokan päällysteillä joudutaan entistä useammin turvautumaan pelkkiin paikkauksiin.
”Sateiden ja tulvien lisääntymisen seurauksena vettä jää tierunkoon ja siksi teiden kuivatuksia on tehostettava.”
Kehittyneen seurannan ansiosta syntyviä ongelmia voidaan entistä paremmin ennakoida ja toimenpiteet pystytään kohdentamaan tarkasti akuuttiin kohteeseen.
”Se on myönnettävä, ettei nykyisellä rahoituksen tasolla meillä ole juurikaan rahaa käytettävissä vähäliikenteisten sorateiden ylläpitoon", Anttila harmittelee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









